KAUKOITÄ  (heinä - elokuu)

 

Kaipasimme Kaukoitään:
Kiinan kautta kierrokselle,
sitten siirto Siperiaan -
vetäydyimme Venäjälle.

Peking melkein pelottava,
suunnattoman suuri paikka:
liian paljon liikennettä -
ruuhkat sitä rumensivat.

Ihmisiä ihan liikaa,
joka paikassa jonoa,
savusumun saastuttamaa,
harmittavaa harmautta.

Holiday Inn -hotellista
alkoi ankara aherrus:
junamatkat maksettuina -
ajoissa vain asemalle.

Vauhti nousi nopeaksi,
pohjoiseen kun porhalsimme -
pisteet pienellä vaivalla,
asemille astumalla.

Prosessoimme provinsseja
Hebeistä Heilongjiangiin:
Liaoningin lisäksi
muiden mukana Jilin.

Kurja käymäläkulttuuri:
pöntön puute pöyristytti,
jalanjäljet jännittivät -
kyykyssä vain kykittävä.

Harbin haaste ensimmäinen:
miljoonakaupungin mitat;
keskustaan ei kerittykään -
kaikki kansa kiinalaista.

Lentomatka maasta toiseen,
Vladivostokin laidalle -
kaukaa löytyi kaupunkikin
viimein pilkkopimeässä.

Silta siellä lahden yli
korkealle kohotettu;
satamasta laiva saattaa
jatkaa Japaninmerelle.

Ylös aikaisin aamulla:
jaksettava jatkaa matkaa -
asemalle astelimme,
laahustimme laukkuinemme.

Päiväjunalla pääsimme
hallitusti Habarovskiin:
keskiyö jo kehittynyt -
otti hoiviinsa hotelli.

Pyhäpäivänä pyysimme
ajamaan Amurin rannalle:
joki jokseenkin leveä,
kiertelee Kiinan rajalla.

Ostoskadulle osuimme -
kauppa sujui sunnuntaina:
runsaasti ruokatavaraa,
matkamuistot mukavasti.

Birobidzhan pikaisesti
parin tunnin paketissa:
juutalaiset juurrutettu,
alueelleen asutettu.

Amurin alueen läpi
ajoimme alusta asti -
piti poiketa pisteellä,
asioida asemalla.

Kaksi yötä yhtä mittaa
junassa kun kulutimme,
sitten Sahan saavutimme,
jakuuttien jalansijat.

Varsin laaja tasavalta:
etuvartion etsimme -
Nerjungrissa nerokkaasti
jalkauduimme Jakutiaan.

Vaatimaton valikoima
kauppahallin kamaralla;
supermarketin suunnasta
varastoja vahvistimme.

Suihkun puute suivaannutti -
vesi kylmää kylvyssäkin;
vasta neljän päivän päästä
pesuun perusteellisemmin.

Sitten Tshita kohteenamme:
vierailimme Visitissä -
tarjosi tasokas talo
yösijan yhdeksi yöksi.

Leninillä leikkitilaa
avaralla aukiolla;
lavean torin laidalla
kortit laatikkoon ladoimme.

Baikaljärven banaanille
etelään kun ennätimme,
aivan aikaisin aamulla
aava ääretön avautui.

Rata kiersi rantaviivaa
parit tunnit mennen tullen -
syvin järvi syytä nähdä,
kokea perintökohde.

Irkutskissa ilahdutti
Angara-joen alue:
paljon pareja paikalla
vihkijuhlaa viettämässä.

Valkokyyhkyt vapautettiin -
siivet lentoon lehahtivat;
ylös suunta sulhasenkin:
ihan ilmaan lennätettiin.

Europan edestä ensin
ulos lähdimme lähelle:
roskat siinä roihusivat -
saatiin sammutuskalusto.

Ulan-Uden ulitsoilla
burjaatteja alle puolet -
koko joukosta kolmannes
aasialaista alkuperää.

Avaruutta aukioilla,
suihkulähdekin lähellä -
Lenin-patsas leveä pää,
jättiläiseksi jätetty.

Riemukaaren alta alkoi
ostoskatu katedraaliin -
jokiranta rakenteilla,
vasta ruoppausvaiheessa.

Mongolia monin tavoin
etnisesti erilainen -
kohentua sekin koettaa,
lähentyä länsimaita.

Esiintyihän englanniksi
moni mongoli meillekin -
pienen kansan pitää aina
kilpailla kielitaidolla.

Unohdu ei Ulaanbaatar
matkailijan maailmasta;
Tsingis-kaanin katse seuraa
keskusaukion asiat.

Kiertoajelun aikana
poikkesimme postissakin,
muutamassa museossa,
temppelissä tehokkaasti.

Konsertissa koko kirjo,
kaikki kansanmusiikista -
tanssi aika tavallista,
lauluissa laajempi ala:

kummallinen kurkkulaulu,
instrumentti ihmisääni -
akrobaatti aivan solmuun,
hiukan vielä hirviöitä.

Kiina kutsui kiertolaiset
takaisin nyt taipaleelta -
samaan paikkaan palasimme,
päätepisteeseen päädyimme.

Vaunun telit vaihdettava,
raideleveys rajalla -
keskiyöllä kestämistä
melkoisessa metelissä.

Sitten Sisä-Mongoliaan:
ensin Erlian esillä;
Shanxin saimme Datongista,
maakunnan matkan varrelta.

Viimein vielä Tianjiniinkin
taksilla tahdoimme mennä -
suuren kaupungin sumussa
käväisimme kääntymässä.

Helle hellitti sateessa -
vettä tullut tulvimalla:
laajat lammikot kaduilta
eivät virranneet viemäriin.

Aroa ja autiomaata,
kumpuja ja kukkuloita,
metsiä ja merenrantaa,
jokea jos jonkinlaista.

Merkkejä metsäpaloista
aika laajalla alalla:
mustat rungot rumensivat,
masensivat maisemia.

Eläimiä enemmänkin:
lehmät, lampaat laitumella -
helppo havaita hevoset,
kahden kyttyrän kamelit.

Ravintolaan rantauduimme,
pari kertaa parempaankin -
pizza piti pirteänä,
olut palan painikkeena.

Muuten elimme eväillä
suoraan supemarketista:
vaihtelevat valikoimat -
aina löytyi ateria.

Piirakoita pitkin matkaa
aina oli asemilla -
joskus tuoreita tuotteita
tuli suoraan tuottajilta.

Juoman tarve junissamme
samovaarin sammuttama:
kuumaa vettä kuppeihimme
kaadoimme kahviin ja teehen.

Kirjaimistot kismittivät:
kiinan kieli kiusallinen;
venäjää vain verestimme,
kyrilliseen kykenimme.

Valtavasti valokuvaa,
toistatuhatta tuotosta -
kortteja kohtuullisesti,
saaliina viitisensataa.

Etelästä ensin itään
meren rannalle menimme;
sieltä lähti juna länteen,
sisukkaasti Siperiaan.

Siitä sitten kesken kaiken
poikkesimme pohjoisempaan;
Baikaljärveltä palaten
lähestyimme lähtökohtaa.

Tasavallat tavoitimme,
aina alueet ajallaan,
huolen piireistä pidimme,
maakunnista matkallamme.

Pirkon ja Karin pisteitä
kuusitoista kummallekin -
Oilin osuus yksitoista,
Veikolle sentään seitsemän.

Uusi maa on mainittava:
Mongolia molemmille
antoi aluepisteitä
vielä kaksi kappaletta.

Maljat kohta kohotimme
pikareista pisteillemme:
juhlia voi junassakin,
hotellissa hohdokkaammin.

Junat kulkivat kunnolla -
aikataulu aivan tarkka:
miltei aina minuutilleen
asemalta asemalle.

Kuusi yötä kului hyvin
loosissamme loikoillessa -
kilometrejä kivasti:
yli yhdeksäntuhatta.

Taksi taaskin tarpeellinen
tavaroittemme takia -
asemalta aina kallis,
tosi halpa toiseen suuntaan.

Lentomatkat leppoisasti,
luontevasti Lufthansalla -
koneenvaihdot koettava
Münchenissä myönteisinä.