Kaksi Koreaa (huhti-toukokuu)

Erilainen vappumatka alkoi huhtikuussa
ennemmin kuin lehtiäkään oli vielä puussa.
Pitkä lento Finnairilla Pekingiä kohti -
jatkolentoon Pjongjangiin se meidät siellä johti.

Aikaeron ansiosta päivä piankin vaihtui;
vähitellen väsymyskin silmistämme haihtui.
Seuraavana aamuna me laskeuduimme Kiinaan -
koneessa jo kyllästyimme istumisen piinaan.

Kuuden tunnin koneenvaihto sujui nopeasti:
jonotusta, tarkastusta hyvin loppuun asti.
Air Chinalla lyhyt lento Pohjois-Koreaan
tuotti meille ensimmäisen ihan uuden maan.

Pjongjangissa tullessamme lentoasemalle
kamerat ja kännykätkin tullin syynin alle.
Hotelliimme Yanggakdohon matka jatkui heti -
pääkaupunki huomiomme siitä lähtien veti.

Yläkerran ravintola pyöriäkin taisi -
näköalat kaupungille sieltä hyvin saisi.
Kaduilla ja teillä oli aina hyvin tilaa;
ruuhkat eivät liikenteessä sujuvuutta pilaa.

Moninaiset monumentit, nähtävyydet näimme -
avaria aukioita ihailemaan jäimme.
Riemukaari, suihkulähteet täydentävät kuvaa,
värittävät kaupunkia aina uudistuvaa.

Kim Il-sungin aukiolla marssiharjoitukset:
tuhansille ihmisille saatu komennukset.
Mansudae-muistomerkki johtajat kun näyttää,
mosaiikki pyhän vuoren ajatukset täyttää.

Kim Il-sung ja Kim Jong-il näin tervehtivät meitä,
vaikka oli kuljettukin aivan eri teitä.
Katseet piti kohdistaa nyt monumenttiin suureen:
kukkakimput laskea me saimme patsaan juureen.

Juche-tornin huipulle kun hissi meidät vei,
kuvattava nopeasti loppnutkaan ei.
Kävimme myös lyhyellä metroajelulla:
parin välin pysäkkejä vastaan alkoi tulla.

Taide-elämyksiäkin matkallamme haimme,
sinfoniakonsertin kun kuunnella me saimme.
Vappulounas tarjottiinkin laivassa nyt meille;
päivällinen paras oli ankkaa maistaneille.

Moran Hillin puistossa nyt paljon oli väkeä -
kävelimme verkkaisesti ylös alas mäkeä.
Sitten postimuseossa vielä vierailimme:
postimerkit, postikortit laukkuun järjestimme.

Juche-aate ideoista kirkkaimpana loistaa,
ajattelun luovuutta ja kehitystä toistaa.
Ihminen on luonnon herra, päättää asioista -
itsenäisyys yhteisyyttä kuitenkaan ei poista.

Kaesongissa lähistöllä kohde Unescolla -
WHS:n osuutta myös Koryo-museolla.
Perinteinen Folkcustoms on yksi hotellimme;
ruokaa vähän itsekin me siellä valmistimme.

Matka rajavyöhykkeelle vei myös Panmunjomiin -
ryhtyneet me ylityksiin emme luvattomiin.
Parakkeihin emme päässeet - syytä emme tiedä;
alueella tilanne ei kärjistystä siedä.

Kiinan kautta kierrettävä oli maasta toiseen -
politiikka turistinkin pakottaa vain moiseen.
Junamatka Pjongjangista Dandongiin nyt toi:
Kiinaan Pohjois-Koreasta näinkin tulla voi.

Hotellimme Zhong Lian katsoo Jalu-joen rantaa -
näköalan pommitettuun siltaankin se antaa.
Muurillakin kierrettävä oli vielä vähän -
vierailumme Kiinassa ei päättynytkään tähän.

Tiistaina kun heti alkoi sataa ja myös tuulla,
saimme laivan sekä lennon peruutukset kuulla.
Lentokenttähotelliin me yöksi majoituimme,
lisäpäivän Kiinalle näin Shenyangista luimme.

Korean Air meidät sitten Souliin asti heitti;
lähtiessä pilviverho koko taivaan peitti.
Eteläinen Korea kun meidät otti vastaan,
Incheonin kautta piti tulla ainoastaan.

Soulin New Best Westernissä viimeiset jo päivät:
parhaiten ne matkallamme mieleemmekin jäivät.
Miljoonien asukkaiden megametropoli:
Soulissa myös olympiakisat kerran oli.

Lasten päivän viettäjiä Gyeongbok-palatsissa -
museoonkin tutustuimme päivän ohjelmissa.
Jogyesa kevään juhlakoristelut näytti;
kolme Buddhan patsasta vain käsiänsä käytti.

Köysirataan vähän aikaa ensin jonotimme -
sitten portaat vuorelle me ylös kiipesimme.
Towerista avautuivat hienot näköalat,
vaikka hieman väsyneet jo meillä oli jalat.

Vielä Changdeok-palatsissa, Jongmyo-pyhäkössä
Unescolla tunnukset on listaperinnössä.
Joku vietti vapaa-aikaa ostoskeskuksissa -
Insadongiin pysähdyimme taukotunnelmissa.

Hwaseongin linnoituskin WHS:ää on:
Suwonissa retkikohde ihan verraton.
Muurin sisään rakennettu oli huvipuisto -
katujunakierroksella siitä jäikin muisto.

Koreassa unohtaa ei pidä menneisyyttä:
uuden seassa vanhakin saa hyvin näkyvyyttä.
Eteläinen Korea nyt markkinoita johtaa,
itämainen ahkeruus kun lännen tiedot kohtaa.

Markku Lindroos oli meidän matkanjohtajamme -
Travellerin perustaja täten apunamme.
Paikalliset oppaammekin ihan innokkaina
opastivat kulkuamme kaupungeissa aina.

Ensimmäistä kertaa reitti toteutettiin vasta;
hyvän kuvan kummastakin saimme Koreasta.
Kolme maata kohteenamme kolmen päivän ajan -
moneen kertaan ylitimme valtakunnan rajan.

Ateriat sisälsivät paikallista ruokaa -
tottumaton välillä vain mausteisuutta huokaa.
Tuttua nyt alkoi olla puikkojenkin käyttö:
sillä lailla onnistui jo vatsojemme täyttö.

Pilvistä ja sateistakin oli monta kertaa -
ainokaista hellepäivää turhaan niihin vertaa.
Kuljetukset joustavasti toteutuivat meillä:
pieni ryhmä sujuvasti Kaukoidän teillä.

Näkemistä matkallamme yllin kyllin riitti;
tiiviistäkin ohjelmasta matkailija kiitti.
Kummassakin Koreassa turistin on hyvä -
epäluulo pohjoisessa vain on aina syvä.

Euroopasta Aasiassa kun nyt vierailimme,
Uralin me mennen tullen siinä ylitimme.
Siperian yli kulki reitti lentokoneen;
ilmassakaan tarvinnut ei mennä maahan moneen.

Suoran lennon Soulista kun Finnair meille soi,
yhdeksässä tunnissa se meidät Suomeen toi.
Koreasta aikaero tunneissa on kuusi:
kotimaassa alkoi vasta iltapäivä uusi.

Helsinkiin kun ensin johtaa lentokoneen tie,
bussikyyti Tampereelle meidät sitten vie.
Kevät oli kehittynyt, lämpimäksi sää;
lehti puuhun koko kesän ajaksi nyt jää.