ITSENÄINEN SUOMI 100 VUOTTA

 

SYMBOLIT

Itsenäinen Suomi kun nyt sata vuotta täyttää,
hyvinvointivaltiona mallia se näyttää -
siniristilippua me saamme täällä käyttää.

Itsenäisyys poiki heti kiistanaiheen uuden:
mikä lippu ilmentäisi riippumattomuuden?
- sinivalkoinenhan voitti punakeltaisuuden.

Ristilippu mallina on yhteispohjoismainen;
sininen on järven pinta, taivaan kuvajainen -
valkoista on lumihanki supisuomalainen.

Vaakunassa kruunu päässä Suomen leijonalla;
kädessä on miekka, toinen jalkojensa alla -
ruusukkeita oikealla sekä vasemmalla.

Suomi-neito kansallisen puvun ylleen saa;
silmät ovat siniset ja tukka vaaleaa -
sodan jälkeen käsivarren yhden ojentaa.

Kansalliset symbolimme Suomen tunnuksina:
kielon kukat kesäkuussa aina tuoksuvina -
kalakannan edustajat järven ahvenina.

Kotipihan koivunrunko valkoisena hohtaa -
joutsenemo poikuetta järven rantaan johtaa;
karhua ei monikaan nyt metsissämme kohtaa.

Kansallinen rotu on myös suomenhevosemme -
eurooppalainen taas on oma kissaeläimemme;
muita vaihtoehtoja nyt valitse me emme.

Suomenpystykorva on siis koira kotimainen,
hyönteisistä leppäkerttu laji suomalainen -
seitsenpistepirkko on sen nimi kokonainen.

Graniittia kansallinen kivi olla saa;
sinisiipi perhosia nyt voi edustaa -
ravinnoksi tämä laji käyttää paatsamaa.

Kansallinen soittimemme kantele kun soi,
Kalevalan maailmaan se meidät tunnelmoi -
pianoa tai kitaraakin hyvin soittaa voi.

Sisu, sauna, Sibeliuskin Suomen symboleita:
meille koko vuosisadan ajan kuuluneita -
kansakunnan elämästä tuovat todisteita.

 

BRÄNDIT

Fortum tuottaa energiaa josta saamme valoa -
Neste tekee öljystämme bensiiniä jaloa;
Alko koettaa hillitä vain juomisemme paloa.

Nokia ja Marimekko ovat mediassa;
Koneen hissit vientivaltti hyvin hallinnassa -
risteilijätilaukset meillä haarukassa.

Konserneissa on jo monta yhteispohjoismaista:
Nordea ja Stora Enso osin ruotsalaista -
Telia ja Sonerakin yhteen puolikkaista.

Myllerrystä ollut on myös pankkimaailmassa:
vakuutukset yhdistetty OP-Pohjolassa -
suhdanteessa If ja myös S-Pankki muuttuvassa.

Metsäteollisuuden valta UPM-Kymmenellä -
Wärtsilä taas osaa hyvin laivat viimeistellä;
Elisakin alallansa toimii sähköisellä.

Varma, LähiTapiola myyvät vakuutukset;
Sampo tekee monenlaiset pankkisopimukset -
YIT ja Ilmarinen uudet kumppanukset.

Metso/Valmet tunnetuksi tuli traktoreista -
Outokumpu kaivoksensa eri metalleista,
Valio taas meijereiden maitovalmisteista.

Arabia astioita tekee Hackmanille -
Iittala on siirtynyt jo emo-Fiskarsille;
Abloy antaa apuansa oven avaajille.

HK:n lenkki sininen on hyvää makkaraa -
Atriakin leikkeleitä meille valmistaa;
Paulig kahvin sekä mausteet tänne tuoda saa.

Monenlaista maistuvaista Fazer tekee meille:
Sininen on paras suklaa sitä maistaneille -
vienti vetää jatkuvasti maailmankin teille.

Kauan Sisu-pastillia on saatu mutustaa;
salmiakki usealta suosiota saa -
moni tahtoo lakritsia mustaa makeaa.

Koskenkorva Ilmajoen-tehtaillamme luodaan,
Finlandia Vodkaa paljon maailmalla juodaan -
leijonakin alkoholin tunnukseksi suodaan.

 

VUOSIKYMMENET

Kymmenlukuun alkuvuodet itsenäisyytemme:
horjuvia olivat vain ensiaskelemme -
sovussakaan osanneet me oikein olla emme.

Kaksikymmenluvulla kun lakeja sai kansa,
radiokin aloitti ja Aero toimintansa -
kirjallisuus esitteli Tulenkantajansa.

Laki saatiin ohjailemaan kouluopetusta -
toinen laki koski asepalvelusta;
elokuva oli mykkä, valkoinen ja musta.

Kolmikymmenluku koko maailman vei lamaan -
Suomessa ei välttämättä ajauduttu samaan:
autojakin yleisemmin päästiin kuljettamaan.

Lapualta liike loppui kriisitunnelmissa;
funktionalismi näkyi arkkitehtuurissa -
modernismi, Niskavuori taiteen tuotoksissa.

Nelikymmenluku oli sotaa alkupuoli:
haave sodan voitostakin vähitellen kuoli -
pula-aika rauhanteon jälkeen suurin huoli.

Tarvitsimme maassa suurta jälleenrakennusta;
sotalesket sekä -orvot saivat avustusta -
säännöstely piti huolen kaiken jakelusta.

Viisikymmenluvun nousu auttoi markkinoita,
teollisuus kun kaupunkeihin veti tulijoita -
kodeissakin alkoi olla televisioita.

Hyvinvointi lisääntymään pääsi nyt jo meillä;
valtakunnanverkko tuli käyttöön sähkön teillä -
muovi materiaalina käyttöesineillä.

Kuusikymmenluku alkoi noottikriisin myötä;
muuttoliikeen kautta kansa koetti löytää työtä -
vasemmisto häiritsi jo porvariston yötä.

Sosiaalipolitiikkaa läpi ajettiin;
vanhat markat vaihdetuksi saatiin uudempiin -
autotehdas vihdoin nousi Uuteenkaupunkiin.

Seitsenkymmenluku jatkoi radikaalisuutta:
Teiniliitto yritteli kaikenlaista uutta;
ETYK-kokous korosti jo hyvää naapuruutta.

Hallitukset pohjautuivat kansanrintamaan -
keskusta ja vasemmisto siihen lasketaan;
Kekkonen ei virkakautta lopettanutkaan.

Metro tuli seuraavalla vuosikymmenellä;
SMP sai vaalivoiton kanssa lämmitellä -
kesäaikaan siirryttiin jo kevään kynnyksellä.

Pappisvihkimyksen voivat saada nyt myös naiset;
videot ja kuntosalit saatiin mannermaiset,
pikaruokapaikat aivan amerikkalaiset.

Viime vuosituhannen jo melkein päättyessä
pankkikriisi huolenaihe monen sydämessä -
matkapuhelimen kautta oltiin yhteydessä.

Eurooppaan kun Suomi pääsi unioniin mukaan,
YYA:ta kaivannut ei Venäjällä kukaan;
valitsijamiehiä ei enää tarvittukaan.

Kaksituhatluku alkoi ensikymmenellä:
euroon mentiin yhteisellä kansan päätöksellä;
Internetin käyttömäärää sopi ihmetellä.

Tosi-tv tuli taulutelevisioon;
joukkosurmat kohdistuivat koulunuorisoon -
läänit eivät kuuluneetkaan enää hallintoon.

Kymmenluku talouskriisin meille heti keitti;
vaali perussuomalaiset eduskuntaan heitti -
Suomeen asti suuntautui jo pakolaisten reitti.

Allegro tai Onnibus kun meitä kuljettaa,
näköalat Tampereelle Torni tarjoaa -
Kalasatamasta moni asuntonsa saa.

Sodan jälkeen kielitaito monelta kun puuttui,
2000-luvulle taas kaikki sitten muuttui:
tietokoneen käyttöön jonkun kehitys vain juuttui.

Viisitoista vuotta sitten markka euroon vaihtui;
pelko devalvaatiosta samalla myös haihtui -
lompakkokin prosessissa ehkä vähän laihtui.

Toinen vuosikymmen on jo koettu hankalaksi,
maailma kun menevän vain tuntuu hullummaksi -
taloudenkin tilanne näin nähdään vakavaksi.

 

HISTORIA

Sata vuotta sitten koko maailmamme kiehui:
aate vallankumouksen yleisesti riehui -
vapauden lippu meillä Suomessakin liehui.

Venäjällä juhlittiin jo vallankumousta;
Suomi käytti tilaisuuden jatkaa hajaannusta -
Leniniltä odotettiin heti tunnustusta.

Saksalaista kuningasta ensin pohdiskeltiin;
tasavallan presidentti virkaan ajateltiin -
pitkän aikaa kysymyksen kanssa askarreltiin.

Ristiriidat purkautuivat punakapinassa;
veljessota tilanteessa varsin vakavassa -
jääkäritkin valkoisina sotaa voittamassa.

Kieltolaki saanutkaan ei kansaa raittiimmaksi:
rikollisuus asian vain teki vaikeaksi -
tänään huumetilanne on mennyt vastaavaksi.

Sota alkoi maailmalla - Suomi joutui mukaan:
talvisodan taisteluja tahtonut ei kukaan;
seurausta kotimaalle ei näin arvattukaan.

Viipurikin piti silloin pois vain luovuttaa -
samalla me menetimme puolet Laatokkaa,
Sortavalan, Käkisalmen muuta Karjalaa.

Evakkoon kun pakotettiin koko siirtoväki,
kukkunut ei meille enää Kannaksella käki -
pakolaisten ongelmat jo silloin Suomi näki.

Pula-ajan vuosina vain kiristettiin vyötä;
syntyi suuret ikäluokat rauhanteon myötä -
jälleenrakentamisessa riitti paljon työtä.

Suomen oli maksettava sotakorvaukset,
solmittava YYA- ja muutkin sopimikset -
sodan jälkeen toteutuivat monet uudistukset.

Viisikymmenluvulla jo YK:n jäseneksi -
sitten ETYK-konferenssin Kekkonen näin keksi;
vielä EFTA-sopimuskin saatiin aikaiseksi.

Pitkään Suomi pysytteli puolueettomana,
itä - länsi -jaossa tasapainottelevana;
suomettumisesta tuli kritisoiva sana.

Pitkän tien nyt kulkenut on Suomen tasavalta:
sata vuotta sitten päästiin vieraan vallan alta -
säästyneet me olemmekin maamme valtaajalta.

Tapahtumat etenevät kronologisesti -
sadan vuoden virstanpylväs tavallaan on testi,
kuinka meillä hoidettu on itsenäisyyspesti.

Sata vuotta veljessodan tulitaisteluista,
kohtaloista pitkän aikaa täysin vaietuista -
Tampereella monikaan ei niitä enää muista.

Kunniaa me osoitamme sodan sankareille,
elävänä selvinneille sekä kaatuneille -
itsenäisyys säilyi ja se oli voitto meille.

Ehtinyt on sadan vuoden sykli vierähtää -
siitä monen sukupolven muisto mieleen jää,
ennen kuin se unohduksiin meiltä häviää.

Sadan vuoden perspektiivi antaa käsityksen:
taakse jääneet tapahtumat luovat näkemyksen,
joka auttaa saavuttamaan yhteisymmäryksen.

Sataa vuotta muistella me rauhassa nyt voimme:
kovemmatkin kohtalot jo aikaisemmin koimme;
yhdessä me kansakunnan loistavasti loimme.

Suomen kansa varmasti on sangen sisukasta -
erottumaan pystyy koko muusta maailmasta;
veteraanin muistikuvat ovat armeijasta.

Historiaa jälkeenpäin ei puhtaaksi voi pestä:
menneisyyden muistoja jos nykyään ei kestä,
toisenlaista toimintaa ei tulevaisuus estä.

Menneisyyttä muistelemme usein mielellämme,
tekemämme ratkaisut kun tänään ymmärrämme -
tuleviinkin päätöksiin ne hyvin yhdistämme.

Historian painolasti täytyy unohtaa:
eteenpäin nyt ajatukset suunnata vain saa,
kokemusten pohjalta näin kohti tulevaa.

Menneestä me muodostamme sillan tulevaan:
tavoitteeksi voimme ottaa suunnan parempaan -
kestävämpään kehitykseen, uuteen maailmaan.

 

SODAT

Ensimmäinen itsenäisyysvuosi oli musta,
Suomessa kun toteutettiin vallankumousta
valkoisten ja punaistenkin valtataistelusta.

Yhteiskunta jakautunut oli silloin kahtia:
alaluokka vastusti näin yläluokan mahtia -
kansanryhmät yrittivät toisiansa vahtia.

Vastatusten senaatti ja kansanvaltuuskunta:
väri verta punaisilla, valkoisilla lunta -
kansalaisten sota oli painajaista, unta.

Työttömyyttä sekä pula elintarvikkeista
usealla punakaartiin pestautuneista -
punaisilla pätevistä puute upseereista.

Luokkasodan, veljessodan kautta kapinaan:
punaisilla eteläinen Suomi vallassaan -
pohjoisen taas valkoiset jo saaneet hallintaan.

Valkoiset kun hyödynsivät jääkäreiden Saksaa,
venäläinen punaisia auttaa koetti jaksaa -
kovan hinnan kumpikin vain sodasta sai maksaa.

Kumpainenkin osapuoli kärsi tappioita:
helposti ei tällaistakaan sotaa kukaan voita -
tuloksena tuhottuja ihmiskohtaloita.

Vapaussota-kapinassa päästiin ratkaisuun:
Tampereella huhtikuussa käytyyn taisteluun,
valkoisille voitokkaaseen päivään toukokuun.

Maailmalla alkoi jälleen suuren sodan palo;
unohtumaan oli päässyt rauhanaate jalo -
sammunut jo monellakin terveen järjen valo.

Mainilan kun laukaukset venäläinen keksi,
sillä tavoin talvisota saatiin aikaiseksi -
pommitukset varmemmaksi vielä vakuudeksi.

Talvisodan henki sopi mottitaktiikalle:
tappioita aiheutettiin puna-armeijalle,
koko Suomen valtaamista suunnittelevalle.

Marraskuusta maaliskuuhun taistelua kesti,
vihollisen voima Suomen pyrkimykset esti -
hyökkäykset ratkaisivat sodan verisesti.

Kompromissirauha saatiin sitten Moskovasta:
naapurille annettava maata Karjalasta -
rajalinja poistettava koko Laatokasta.

Välirauhan kovat ehdot alku oli vasta:
annettava Petsamo ja kannas Karjalasta -
sovittava Porkkalankin vuokra-asemasta.

Ulkomaiden myötätunto auttoi Suomen lamaan;
jonkinlaista revanssia jäätiin odottamaan -
armeijakin saatiin uuteen, parempaan nyt jamaan.

Saksa koetti Barbarossa-operaatiolla
liittoutuneet voittaa koko sotakalustolla -
toiminut se olisi myös Suomen rannikolla.

Ajopuuna Suomi liukui saksalaisten huomaan?
- sitten Ryti-Ribbentropin sopimusta luomaan;
ratkaisua sotaan sekään pystynyt ei tuomaan.

Moni tahtoi elätellä suurta ajatusta:
Mannerheimkin suunnitteli maamme laajennusta -
miekantuppipäiväkäsky siihen aikomusta.

Jatkosodan miehitystä Itä-Karjalassa:
yli kaksi vuotta käytiin sotaa asemassa -
suuri Suomi sotilaiden asehallinnassa.

Saksalaisten aseveljet Lapin valloittivat:
poltetun maan taktiikkaa he siellä sovelsivat -
sodan jälkeen kotimaahan sitten pakenivat.

Lapin sota saksalaiset pyrki poistamaan -
vastarintaliike oli heille vihoissaan:
Rovaniemen tuhosivat melkein kokonaan.

Taistelujen taakka oli Suomen armeijalla,
tukirooli lotilla ja kotirintamalla -
yhteisvoimin ponnistimme Pohjantähden alla.

Jatkosota alueita takaisin ei tuonut;
vastustaja voittoa ei nytkään meille suonut -
uuden suhteen naapuriimme rauha on jo luonut.

Sitten saatiin viimein aikaan rauha Pariisissa:
voittajat ja häviäjät eri tunnelmissa -
Suomen rooli korvauksissa eteen tulevissa.

 

PRESIDENTIT

K.J.Ståhlberg presidentti maamme ensimmäinen,
tasavallan kannattaja aika itsepäinen -
laki saatiin Suomelle nyt täysin itsenäinen.

Oulun koulu opintielle juristiksi johti:
liberaali professori politiikkaa pohti -
KHO:sta korkeampaa kokemusta kohti.

Agronomi Relanderin koti kaupungissa -
virkaan astui riitaisissa vaalitunnelmissa;
"Reissu-Lassin" nimen sai kun kävi naapurissa.

Kurkijoelta maaherraksi tuli Viipuriin -
maalaisliiton kiistelyihin joutui sisäisiin,
Lapuankin liikkeen kanssa toimiin hankaliin.

Svinhufvudkin laillisuutta tuki painavasti:
"Ukko-Pekka" mäntsäläiset torjui ankarasti -
aikaisemmin kuljetettu Siperiaan asti.

Prokuraattorilla valtalaki paikallaan:
itsenäisyysjulistuksen antoi aikanaan -
Kotkaniemeen vetäytyi joskus ampumaan.

Kalliolla, luonteeltansa varsin leppoisalla,
terveys horjui pahastikin talvisodan alla -
päätti sitten elämänsä juna-asemalla.

Maalaisliiton talonpojan tausta Nivalasta:
moraalinen selkäranka sovittelijasta -
varoitteli kieltolaista ensin luopumasta.

Risto Ryti oli saanut paljon näkyvyyttä:
kansa tuki presidentin täyttä syyttömyyttä,
voittaja kun vaati tälle sotasyyllisyyttä.

Politiikkaan Ryti tuli mukaan Huittisista,
yksi pitkäaikaisista pankinjohtajista -
ystävän sai Kordelinin jälkeen Tannerista.

Mannerheimin ura alkoi valtionhoitajana;
armeijassa päätepiste Suomen marsalkkana -
sodan ylipäälliköltä päiväkäskyn sana.

Louhisaaren kartanossa syntyi Askaisissa:
Venäjällä armeijaan ja sotaan Japanissa -
tutkijakin nähtävissä maamme sankarissa.

Paasikivi ehti pitkään oppejansa jakaa;
linja alkoi muotoutua jo Tarton rauhan takaa -
jatkosodan jälkeen onkin rauha ollut vakaa.

Hämeenlinnaan ensin kouluun opiskelemaan:
KOP:stä lähettiläs saatiin Moskovaan -
loppuun asti jatkoi rauhanneuvottelujaan.

Viisi kautta virka-aikaa Urho Kekkosella:
siinä ehti myllykirjeet hyvin kirjoitella,
suhteitakin naapuriimme aina kohennella.

Lepikosta kotipaikka vaihtui Kajaaniksi:
urheilija/toimittaja ryhtyi poliisiksi -
tohtoriksi sekä maalaisliitton juristiksi.

Koivisto taas satamasta nousi tohtoriksi,
toimittajat kerran haukkui ihan sopuliksi -
lamakaan ei heitä saanut yhtään paremmiksi.

Sota-ajan kokemukset pankinjohtajalla,
kovan rahan politiikkaa aina pohtivalla -
SDP:ssä ajatukset hieman vasemmalla.

Ulkomailla uransa loi Martti Ahtisaari:
ehtymätön taitaa olla ehdotusten laari,
rauhan Nobel-palkintoon kun huipentui kaari.

YK:ssa hän osoittamaan pääsi ymmärrystä,
näkemystä ratkaisemaan monta kysymystä -
Afrikassa, Kosovossa rauhanvälitystä.

Presidentin virkaan tuli ensimmäinen nainen:
linja Tarja Halosella vasemmistolainen -
Helsingistä kotoisin ja täysin kotimainen.

"Koko kansan presidentin" tasa-arvo uutta:
juristina suositteli suvaitsevaisuutta,
solidaarisuuden suoraa saavutettavuutta.

Niinistö ei edustakaan enää kokoomusta,
kasvattaa vain koko ajan kansan kannatusta -
odottaako toinen kausi uran huipennusta?

Puhemiehen asemassa ryhtyi vaativaksi:
eduskunnan kulukurin saikin paremmaksi -
Euroopassa investointipankin johtajaksi.

 

POLITIIKKA

Kolme suurta puoluetta hallinnut on maata -
perussuomalaiset eivät sitä muuttaa saata;
hallitukset kehityksen yrittävät taata.

Eduskunnan kaksisataa kansanedustajaa:
kukin heistä puolueensa agendoja ajaa -
vartioivat tällä tavoin kansanvallan rajaa.

Käytännössä hallitukset saavat johtaa meitä:
meillä ollut monia on pääministereitä -
Cajander ja Kivimäki ensin ehtineitä.

Fagerholm ja Lipponen ja Sorsa demareita;
Holkerilla kokoomuksen valtatavoitteita -
keskustassa Vanhanen ja Aho kumppaneita.

Ministeripäiviä on paljon tilastoissa:
Virolainen, Karjalainen kärkinumeroissa -
Väyrynenkin pysytellä jaksaa kuvioissa.

Ensi naisministerimme Miina Sillanpää
juhlii sataviisikymmenvuotissyntymää -
hänkin maamme historiaan tällä tavoin jää.

Naisiakin tasolla jo aivan ylimmällä:
Elisabeth Rehnillä ja Helvi Sipilällä
ansioita toiminnasta YK-tehtävällä.

Alku uuden vuosisadan oli erilainen:
tärkeimmissä tehtävissä ensi kertaa nainen -
Halonen ja Jäätteenmäki sekä Uosukainen.

Hallitukset kaatuilivat ennen useammin;
koko kauden istuvat ne nyt kai tukevammin -
ministeri voidaan vaihtaa kyllä joutuisammin.

Paljon valtaa puolueiden puheenjohtajilla:
ministerin paikka varma näillä muutamilla -
hallituksen kokoonpanoon tällöin kuuluvilla.

Katainen, Stubb palvelevat koko Eurooppaa -
eduskunta ei voi olla ilman Kanervaa;
demareista Tuomioja vanhaa edustaa.

Hallitusten huolena on toimeenpanovalta;
tuomiovalta nousee esiin lainsäädännön alta -
kaikki tämä vaatii paljon myös lain laatijalta.

Eduskunnan puhemies on puheenjohtajana,
arkipäivän politiikkaan puuttumattomana -
hierarkiassa presidentin jälkeeen seuraavana.

Noudattaahan politiikka demokratiaa:
jokainen näin äänensä nyt kuuluville saa -
erimielisyyttä se vain usein aiheuttaa.

Politiikan kentällä on monta toimijaa:
joku aina enemmänkin huomiota saa -
se taas urakehitystä hyvin tehostaa.

Hallitus kun nauttii eduskunnan luottamusta,
yhteistä on oltava siis jotain ajatusta -
kysymys on puolueiden valtakilpailusta.

Virkamies kun valmistelee ensin asiaa,
ministeri näkemykset esitellä saa -
eduskunta uudistukset sitten vahvistaa.

Valiokunta kuulee aina asiantuntijaa,
joka oman mielipiteen perustella saa -
sitten on lain laatiminen heti helpompaa.

Oppositio voi tehdä välikysymyksen:
hallitus saa antaa siihen hyvän selityksen -
osapuolet saavuttavat yhteisymmärryksen?

Ay-liike erottautuu työnsä antajista:
kiistelevät palkoista ja lakko-oikeuksista -
sopuun päästään huolimatta eri kulttuurista.

Paljon valtaa kertynyt on keskusjärjestöille:
STTK yhdysside toimihenkilöille -
SAK:ssa omat liitot työnsä tekijöille.

Korkeasti koulutetut usein Akavassa;
neuvottelut EK:n kanssa eri asemassa -
elinkeinoelämällä keskusliiton kassa.

Paikallista politiikkaa hiekkalaatikolla:
päätösvalta kaupungin- tai kunnanvaltuustolla -
hallitus vain esittelee kuinka pitää olla.

Kaupungeilla johtajansa luottotehtävissä -
pormestarit Tampereella sekä Helsingissä:
valtaa sekä vaikutusta kuntapäätöksissä.

 

PUOLUEET

Keskustalla politiikka vaihteeksi taas luistaa;
sosiaalidemokraatti työväenaatteen muistaa -
kokoomus ei kumpaakaan voi raiteiltansa suistaa.

Vihreät - de gröna ovat oppositiossa:
vasemmistoliitto jopa hieman pimennossa -
ruotsalaiset, kristilliset melkein ahdingossa.

Demarit on usein ollut suurin puolueista,
työväestön asemaakin usein korjanneista -
tuttu valtionhoitajana arjen sankareista.

Suomalainen puolue kun ennen kokoomusta
konservatiivistakin toi esiin ajatusta,
joku näki merkin suurpääoman suojelusta.

Maaseudulle maalaisliitto ennen ankkuroitui;
painolastin omaiseksi vanha leima koitui,
kannatuksen kasvatus kun kaupungeissa hoitui.

Perussuomalaiset suurin vaalivoittajista:
jäseniä syytettynä jopa rasismista -
poikkeavaa näkemystä tavoitteiden lista.

Vihreät jo ovat saaneet paljon kokemusta,
kasvattavat kaupungeissa nuorten kannatusta -
monet ovat kiinnostuneet luonnonsuojelusta.

Kommunistit aikanaan kun eivät saaneet toimia,
SKDL sodan jälkeen aatteet sai taas poimia -
vasemmistoliitto pyrkii löytämään nyt voimia.

Kristilliset uskontoa yrittävät tuoda,
hengellisen ilmapiirin politiikkaan luoda -
toiset eivät ajatusta sille tahdo suoda.

Yksi kansanpuolue on meillä ruotsalainen,
ruotsin kielen asemasta aina vaativainen -
enemmistöhallitusten tuttu takiainen.

Lapuan ei liike saanut asiaansa ajaa -
IKL:n suojiin koetti muuttaa sitten majaa;
löytänyt ei sekään maassa sallittua rajaa.

Suosittuja usein ovat aatteet liberaalit;
kuitenkin kun järjestetään eduskuntavaalit,
tavoitteeksi asetetaan toisenlaiset maalit.

 

TURVALLISUUS

Poliisiin on kohdistettu vahvaa luottamusta -
rikollisuus herättänyt kovaa vastustusta;
laillisuus on vaatinut nyt hieman ojennusta.

Supon suurta salaisuutta aina sovellettu -
keskusrikospoliisissa kiistat unohdettu;
liikkuvammat yksiköt on nyt jo lopetettu.

Poliiseja kouluttaa vain Polamk ainoana;
laitoksia ollut paljon lakkautettavana -
nyt on Seppo Kolehmainen ylijohtajana.

Vajausta resursseista on nyt poliisilla:
tarve kasvaa jatkuvasti joka sektorilla;
osuutensa tässä on myös maahanmuuttajilla.

Rikokset kun koko ajan yhä lisääntyvät,
tutkinnassa kartoitetaan kaikki tiedonjyvät -
lähtökohdat eivät aina ole kovin hyvät.

Katurauhan vastuuta on jaettu usealle:
järjestyksenvalvojalle sekä vartijalle -
poliisi saa tehtäviä heiltä asemalle.

Palokunta sammuttaa ja koettaa pelastaa;
ensihoitovalmiutta löytyy vaativaa -
väestöä se suojelee ja opastaakin saa.

Ambulanssi/palokunta auttaa asiaa,
tulipalo täyteen liekkiin jos nyt leimahtaa;
onnettomuus poliisinkin paikalle jo saa.

Monta haaraa valmiudessa Suomen armeijassa,
arkistakin elämäämme aina suojaavassa:
maa- ja meri-, ilmavoimat rauhaa turvaamassa.

Asevelvollisuutensa voi myös siviilissä
suorittaakin nykyään jo melkein vaikka missä;
naisillakin sotilaana ura näkyvissä.

Lindbergillä Suomen asevoimat komennossa -
kenraalista sotamieheen arvoasteikossa;
matruusista amiraaliin noustaan laivastossa.

Yksitoista laitosta on vielä poliiseilla;
prikaateja osastoina on nyt kenraaleilla -
ennen kihlakuntiakin oli tuomareilla.

 

HALLINTO

Veroja me riittävästi kaikki maksaa saamme:
sosiaaliturvaa niistä jatkuvasti jaamme -
näin me voimme ylläpitää demokratiaamme.

Valtiolle veroissa on paljon maksamista;
kunnissa on usein kiistaa maksuprosentista -
seurakuntien vero onkin sitten kirkollista.

Verotus voi noudattaa myös progressivisuutta:
tulovero osoita ei vaatimattomuutta -
arvonlisäverokaan ei ole mitään uutta.

Verottaja tavoittelee hyväksyttävyyttä;
välittömät verot ovat välttämättömyyttä -
välilliset yhtä hyvin yhteisöllisyyttä.

Verotus on korkea ja rakentuu se laille;
siksi moni yritys nyt muuttaa ulkomaille -
tässä Suomi jää taas verotulojansa vaille.

Tunnustamme evankelis-luterilaisuutta -
ortodoksit, katoliset siitä poikkeauutta;
niihin maahanmuuttajilla lisätä on uutta.

Arkkipiispa Mäkisen nyt Turku tarjoaa;
kirkko kovaa kritiikkiä osakseen vain saa,
tämän päivän liberaali kun sen ohittaa.

Nykyajan ongelmissa kirkko vaikeroi:
ajatukset modernit kun uusi aika toi,
kaikkea ei eilispäivän malliin tehdä voi.

Hiippakuntaan yhdeksään on koko Suomi jaettu;
kirkosta on erottu ja verojakin paettu -
piispan virka edelleen on silti hyvin haettu.

Ensimmäinen naispiispamme Irja Askolassa -
Helsingissä hiippakunnan johtoasemassa;
kaikki virat ovat nyt taas miesten hallinnassa.

Kemikaalit Helsingissä EU:n virastossa -
tieteen tuki tekniikassa sekä hallinnossa;
lääkelaitos-Fimea on yhä Kuopiossa.

Evira siis tarkastelee elintarvikkeita,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos rakenteita -
STUK säteilyä ja turvamittareita.

 

VALTIONEUVOSTO

Valtioneuvostossa kärkinimi kansliassa:
katsoo päältä pysytäänkö oikein ohjelmassa -
ministeriyhteistyö on sekin seurannassa.

Ulkoministeri valvoo turvakehitystä;
ulkomaiden kanssa kauppa vaatii ymmärrystä -
EU-asioissa onkin monta kysymystä.

Oikeusministeriin oikeusturva kulminoituu;
seurataan myös kuinka nyt lain valmistelu hoituu -
hyvää perusoikeuksista kaikille vain koituu.

Sisäministeriössä valvotaan myös rajaa -
hätäkeskus poliiisia kutsuu, pelastajaa;
maahanmuuttajalle aina tarjota ei majaa.

Valtakunnan armeijalle haetaan näkyvyyttä,
kuten maamme puolustuksen välttämättömyyttä -
ministeri vaatii nyt myös kansainvälisyyttä.

Valtiovarainministerin huoli talous,
verotus ja rahoitus ja taseen parannus;
esillä on jatkuvasti kuntauudistus.

Kulttuurin ja opetuksen ottaa huomioon:
ministeri katseen suuntaa aina nuorisoon -
tukea myös liikuntaan ja vielä kirjastoon.

Maa- ja metsätalous kun tukia nyt saa,
kasveja ja eläimiä ei voi unohtaa -
ilmasto ja vesi, ruoka vaatii valvojaa.

Viestinnässä, liikenteessä uudistettavaa:
turvallinen liikkuminen täytyy varmistaa -
sähköistyminenkin vaatii monta osaajaa.

Elinkeinoministeri työtä rahoittaa:
kuluttaja, yrittäjä avustukset saa -
kilpailussa löytyä voi monta voittajaa.

Sosiaaliministerin sanat kuunnellaan:
toimeentulo, hyvinvointi osuu hakijaan -
peruspalveluihin tasa-arvo tarvitaan.

Ympäristöministerin huoli riittävyys:
asunto on jokaiselle välttämättömyys -
energian haaste luontoystävällisyys.

 

TEKNIIKKA

Tekniikassa kehitys vie koko ajan uuteen:
pyritään vain nopeuteen sekä tehokkuuteen -
unohdetaan vaikutukset yhteensopivuuteen

Vanhaa aikaa ovat nyt jo ohjeet paperiset:
netistä vain löytää kaikki tiedot tarpeelliset -
ilman niitä eivät suju mitkään tekemiset.

Kaikenlainen toiminta kun automatisoituu,
nopeammin asia kuin asia nyt hoituu -
kuitenkin myös ongelmia tekijälle koituu.

Tietokoneet apua ja ongelmia luovat,
ratkaisuja kysymyksiin moniin kyllä tuovat -
aikaa vievät mutta usein nopeutta suovat.

Tietokoneen käyttöä on syytä opiskella:
ilman sitä elämää ei enää ajatella -
taitoja vain täytyy koko ajan parannella.

Tietoa saa monestakin eri selaimesta,
ystäviä mediasta sosiaalisesta -
kilpaa käydään päivitysten kiinnostavuudesta.

Kehitystä tapahtuu taas tietotekniikassa -
elämme nyt muutoksessa yhä jatkuvassa;
verkkokauppa koko ajan on vain kasvamassa.

Nopeammin informaation saakin sähköisesti;
aikaisemmin tiedonsaanti kauemmin vain kesti -
muutosvastarinta ensin uuden tavan esti.

Monenlaista laitetta ja it-tarjousta:
pöytäkone-, tabletti- ja laptop-kokemusta -
älypuhelimellakin monta tarkoitusta.

Viemäröinti mahdollisti vesijohdon käytön;
siisteydestä sai nyt pölynimurilla näytön -
kansa oppi jääkaapin ja pakastimen täytön.

Kone osaa pyykit sekä astiatkin pestä:
koneellistumista kukaan enää nyt ei estä -
ikuisesti mikään laite kuitenkaan ei kestä.

Mikroaaltouunissa voi ruoan lämmittää;
keraaminen sähköliesi hyvin lämpiää -
induktio nopeudessa toiseksi ei jää.

Aikaisemmin lämmityksen tuotti aina puu,
nykyään taas sähkö, öljy taikka jokin muu -
kaukolämpöön lähes puolet tänään tukeutuu.

Aikaa lankapuhelimen vielä muistaa saa -
äänensiirtolaite on nyt uutta tekniikkaa:
kännykkää vain jokainen jo aina tuijottaa.

Radiokin aalloillansa ääntä kuljettaa -
autossa ja matkalla myös sitä kuulla saa;
tutkalla voi valvoa jo koko maailmaa.

Väritelevisiota aina katsellaan -
mainoksilla ohjelmat nyt usein maksetaan;
digiaikana voi jäädä analogiaan.

Höyry taikka diesel vaihtui sähköön rautatiellä -
taajamasta Intercityyn junia on siellä;
metroa ei junaksi kai yhtä hyvin miellä.

Auto kulkee otto- taikka dieselmoottorilla,
ajoneuvo pyörillänsä aina kumisilla -
sähkö voimanlähteenä on joskus tulevilla.

Moottorin kun kahden pyörän väliin hyvin saa,
m-pyörä tai skootteri voi silloin kuljettaa -
mopolla on pienempikin vauhti mukavaa.

Lentokoneet määritellään ilma-aluksiksi;
potkuri nyt vaihtunut on suihkumoottoriksi -
ilman niitä ryhdytäänkin purjelentäjiksi.

Purjelaivan saa nyt nähdä usein museossa -
moottori on turvallinen meren aallokossa;
veneellä voi kulkea myös järven saaristossa.

Tänään digikameralla saadaan valokuvat:
helposti ne tekniikalla aina onnistuvat -
uuden tavan vähitellen kaikki omaksuvat.

Hehkulamppu edelleenkin meitä valaisee:
halogeeni kaasulla ei sille pahaa tee;
loistelamppu energian säästön tarjoilee.

Laserilla onnistuvat kaikki tulostukset,
optikolta vaativatkin simäleikkaukset -
viihdeteollisuuden monet valosovellukset.

 

YHTEISKUNTA

Ikäluokat ovat tulleet tiettyn ikään:
eläkkeelle jäätävä on eikä auta mikään -
töitähän ei kaikille nyt oikein riittäisikään.

Monenlaista toimintaa nyt löytyy seniorille;
palveluja järjestetty ikäihmisille -
hyvinvointi varmistettu pitkään eläville.

Suomessa on tänään työ- ja kansaneläkkeitä:
ETK ja Keva niissä palvelevat meitä;
Kelan perusturva auttaa syrjäytyneitä.

Turhaan Kela kaikille ei lapsilisää jaa;
toimeentulotukea ja päivärahaa saa -
rauhassa voi opiskella taikka sairastaa.

Työttömyyttä mikään keino kokonaan ei poista -
tavoitetta turhaan ei nyt poliitikko toista,
ettei liian suuri luku prosentteina loista.

Riitoja ja rikoksia puidaan oikeudessa,
kolmessakin eri tason laki-istuimessa -
hierarkia hyvin tiukka oikeuslaitoksessa.

Ensin täytyy tapaukset tasan tarkkaan tutkia;
sitten vasta eteen saattaa tulla tarve hutkia -
useimmiten matkassa vain tahtoo tulla mutkia.

Käräjillä ensimmäisen tuomion kun saa,
seuraavaksi siitä voi siis hoviin valittaa -
korkein oikeus pikkujuttuun päätöstä ei jaa.

Ruuhkat ovat kyllä pahat oikeusistuimissa,
ratkaisuista, tuomioista aina vastaavissa -
aikaa kuluu odotukseen eri tapauksissa.

Eduskunta valvojan saa oikeuskanslerista;
syyttäjiä löytyy aina tuomioistuimista -
rangaistukset seuraamusta ovat rikoksista.

Syyttäjä kun arvionsa tekee tutkinnasta,
puolustusta kuullaan sitten aina asiasta -
oikeus antaa päätöksensä tämän jälkeen vasta.

Meillä ELY-keskuksia on nyt viisitoista:
huolehtivat työ- ja elinkeinoasioista -
liikenteen ja ympäristön infrakoukeroista.

ISS:n, SOL:n huoli huoltaessa
kiinteistöjen siivouksessa, turvallisuudessa -
Lassila & Tikanojan koko laitoksessa.

Sosiaali/terveysala kuuluu Valviralle,
virastolle hallinnon ja luvat valvovalle -
alkoholi, ympäristö saman katon alle.

Sosiaalihuollosta kun avustusta saa
ongelmien kohdatessa sitä hakevaa,
kenellekään virasto ei turhaan tätä jaa.

Yhteiskunta huolen pitää aina heikoimmista,
jotka eivät selviydy muuten vaikeuksista -
elämässä jokaiselle vastaan tulevista.

Tasa-arvo kehittynyt on sadan vuoden ajan:
olemme jo saavuttaneet tyytyväisyysrajan -
tuloerot vaatisivat vielä tasoittajan.

Lasikaton särkyminen koskee joka alaa:
meille aika entinen ei koskaan enää palaa -
tulevaisuususkoa se mieliimme näin valaa.

Ennalta jos ongelmia ehkäistyksi saa,
periaate korjata voi monta asiaa -
moni rikos jääkin vaille toteuttajaa.

Yhteiskunta hyvin hoitaa omaa tehtävää;
poliitikko parannusta silti yrittää -
paikalleen ei kehitys näin milloinkaan nyt jää.

Hitaasti vain uudistukset usein toteutuvat,
ensin kun on hankittava monenlaiset luvat -
sitten vasta käyttäjät ne ehkä omaksuvat.

Liitoksissaan yhteiskunta joskus natisee:
valtuusto tai eduskunta oikein riitelee,
kompromissiehdotusta jos ei kukaan tee.

Entistäkin harvempi nyt polttaa tupakkaa -
alkoholin kulutusta nuori supistaa;
huumeita on mutta niistä puhua ei saa.

Suomalainen lintukoto tarjota voi parasta:
katajainen kansamme ei vaikutteita varasta -
aamu yhtä kirkkaana ei ulkomailla sarasta.

 

TERVEYS

Terveydessä eteenpäin vie kehityksen rata:
monen taudin voittamisen näki vuosisata -
kaikkia ei kuitenkaan nyt tämä lista kata.

Terveydenhoito myös voi laakereita niittää:
osin Arvo Ylppöä me saamme siitä kiittää -
lääketieteen tutkimuksen ansioita liittää.

Elintaso pian jo alkoi nousta tasaisesti;
kaksituhatluvullekin saakka sitä kesti -
lama koko Euroopassa jatkuvuuden esti.

Keski-ikä Suomessa on noussut valtavasti:
moni jaksaa töissä hyvin eläkkeeseen asti -
saavutetaan sadan vuoden tavoiteltu kasti.

Apteekista apu jos ei löydy hakijalle,
täytyy mennä lääkäri- tai terveysasemalle -
sitten vuoro alue- tai keskussairaalalle.

Yliopistollisia viisi sairaaloita,
jotka meillä hallinnoivat hoitomarkkinoita -
korkeamman laatutason ihmiskorjaamoita.

Yksityistä palvelua terveysasemalla:
Mehiläinen, Terveystalo hoitoasialla -
sosiaaliapuakin Omapihlajalla.

Työterveysasemalla hyvin avun saa:
vastaanotto auttaa voi työn raskaan raatajaa -
sairausloma tarvittaessa lepoon opastaa.

Huomio on kiinnitetty avun käyttäjiin:
liikunta- ja näkö- sekä kuulovammaisiin,
erityistä palvelua aina vaativiin.

Terveelliset elintavat luovat elämää:
liikunta ja ravinto myös sitä edistää -
sairastelu vähemmäksi sillä tavoin jää.

Suomessa on hyvin vähän lapsikuolleisuutta;
elinajanodotteen ei nousu ole uutta:
kahdeksaan jo kymmeneen on meillä jatkuvuutta.

Verisuonitaudit vievät monet kuolemaan;
kasvaimetkin kuolinsyyksi usein todetaan -
dementia lähdön merkit tuo jo tullessaan.

 

LAPSET

Yhteiskunta tukee aina lapsen syntymää:
vauvan äitiyspakkauksen heti järjestää -
jompikumpi vanhemmista töistä kotiin jää.

Ensiohjeet elämään saa vauva neuvolasta -
päivähoito isompana eteen tulee vasta;
kouluun valmiin esikoulu tekee oppijasta.

Tarjolla on lasten vapaa-ajan toimintaa,
joka auttaa koulun jälkeen yksin olevaa -
monenlaisiin harrastuksiin osallistua saa.

Lastenhuolto harkita voi huostaan ottamista,
vanhemmille jos ei ole enää mahdollista
huolehtia oman kodin velvollisuuksista.

Tove Jansson muumit kun loi huvittamaan lasta,
innokkaita lukijoita löytyy maailmasta -
kaikkialla nauttia he voivat tarinasta.

Muumeillahan suosio on ihan jatkuvaa:
koristavat mukeja ja muuta tavaraa -
Naantalissa saarella on niillä oma maa.

Muumilaakson sankarina häärii Muumipeikko;
Niiskuneiti tahtoo olla ystävätär heikko -
Muumipappa nuoruutensa seikkailijaveikko.

Muumimamman huolenpitoon löytyy hyvä syy;
Nuuskamuikkunenkin aina laaksoon leiriytyy -
kriittinen ja kiukkuinenkin on usein pikku Myy.

Lasten kirjat vetoavat aina pikkuväkeen:
Kirsi Kunnas riimitteli useamman säkeen -
Mauri Kunnas tutustutti meidät Koiramäkeen.

Ympäristö lapsen koulii kielen puhujaksi;
se ei muutu paremmaksi eikä huonommaksi -
ainoastaan ajankohtaan hyvin sopivaksi.

Lukutaito jokaiselle äärimmäisen tärkeä:
yhteyttä äidinkieleen kannata ei särkeä-
se on helppo ymmärtää kun vain käyttää järkeä.

Millainen on sadan vuoden päästä Suomenmaa?
- tämän päivän lapsi ehkä senkin nähdä saa,
keski-ikä nousuaan jos yhä kasvattaa.

 

KOULUTUS

Koulu antaa kaikille nyt yleissivistyksen,
asioista valistuneen perusnäkemyksen -
poistaa tietämättömyyden sekä epäilyksen.

Oppivelvollisuutta kun Suomi noudattaa,
opetusta jokainen nyt varmastikin saa,
vaikka koulupakkoa me emme täällä jaa.

Kansakoulu opintien sai ennen aloittaa;
oppikouluun kaikilla ei ollut asiaa -
sitä kautta sivistyikin koko Suomenmaa.

Hyvät eväät elämälle koulu tarjoaa:
yhdeksässä vuodessa kun peruskoulun saa -
siitä sitten eteenpäin on hyvä ponnistaa.

Peruskoulu-uudistus toi tasavertaisuutta,
ala- sekä yläkoulu järjestelmää uutta -
korostetaan koulutuksen korvaamattomuutta.

Ensin yleissivistävä tien kun aloittaa,
ammatilliseenkin sitten siirtyä jo saa;
viimeksi voi maistaa korkeakoulumaailmaa.

Keskiaste seuraa vielä kouluopinnoissa,
kun voi ylioppilaaksi päästä lukioissa
taikka ammatillisissa eri opistoissa.

Valinta nyt pääsykoetta vielä korostaa,
todistuksen vaikutusta moni haluaa -
helpomminko opiskelupaikan näin jo saa?

Tarjolla on runsaastikin aikuiskoulutusta -
ammateissa käyttää voi myös oppisopimusta;
tarkoitus on hyödyntää näin täsmävalmennusta.

Sivistystyön periaate voi myös vapaa olla;
kuten nyt on kansalais- ja kansanopistolla -
vielä työväenopisto on tällä valikolla.

Korkeakoulut harjoittavat tieteen tutkimusta;
opiskelijatkin niissä saavat opetusta -
ammattiin ne tarjoavat hyvää valmennusta.

Amk:sta hyvin pääsee suoraan ammattiin:
vaihtoehto koulutuksiin akateemisiin -
ohjattuihin opintoihin houkutteleviin.

Monta linjaa on nyt Aalto-yliopistossa:
insinöörit, kemia ja sähkö valikossa -
perustieteet, kauppa sekä taiteet suosiossa.

Taideyliopistossa uutta luoda saa:
musiikki on Sibelius-akatemiaa-
teatteri ja kuvataide tuovat tunnelmaa.

Helsingissä ruotsalaista kauppakorkeaa -
ruotsiksi vain Åbo Akademi opettaa -
Turun yliopistossa suomeksi sen saa.

Oulun, Lapin sekä Vaasan yliopistoissa
tutkimuksen perinnettä opiskelijoissa -
Jyväskylän rakennukset Aallon visioissa.

Kuopiosta Joensuun kautta kohti Lappeenrantaa
Itä-Suomen tasokasta korkeakoulukantaa -
omillensa tiedettä ja opetusta antaa.

RUK:ssa Haminassa koulutuksen saa,
upseerien opinnot kun siellä aloittaa -
Maanpuolustuskorkeakoulu Santahaminaa.

Lapsi/nuori oppii paljon peruskoulussaan:
kirjoittamaan, lukemaan ja sitten laskemaan -
laulamaan ja soittamaankin vielä opitaan.

Käsityöt ja kuvataiteen se tuo mukanaan;
kielitaitoa maailmassa aina tarvitaan -
uskontokin elämää nyt auttaa katsomaan.

Tärkeää on syventyä tietotekniikkaan -
panostaa myös terveystietoon sekä liikuntaan;
kotitaloudessa päästään ruokaa laittamaan.

Maantieto ja historia vievät maailmaan -
perehdytään sitten yhteiskunnan toimintaan,
biologiaan, kemiaan ja vielä fysiikkaan.

Suomi kun on tunnustettu koulutuksen maa,
arvostusta maailmalta maamme aina saa -
siksipä ei vähentää nyt pidä tarjontaa.

Koulutusta Suomi osaa antaa maailmalle:
tehtävä on haasteellinen opin antajalle -
yhtä hyvin haaste kuuluu opetettavalle.

 

NUORISO

Nuorisossa kansalla on aina tulevaisuus:
optimismi toivottava perusominaisuus -
pohjana vain pitää olla aito suomalaisuus.

Joukossa on kuitenkin nyt syrjäytyneitä:
eivät käytä yhteiskunnan antamia teitä -
jollain tavoin pitäisi vain koettaa auttaa heitä.

Videopelit vieroittavat nuoret liikunnasta:
e-urheilu erottaa nyt muusta maailmasta -
virtuaaliselta kaikki näyttää pelaajasta.

Pojilla on lukutaito joskus puutteellista,
harrastuksiin kun ei kuulu kirjan lukemista -
some-tekstit eivät auta eroon vaikeuksista.

Sodan jälkeen kulttuurinsa oma nuorisolla;
lapsillakin ohjelmat ja kirjat pitää olla -
leikkiä saa hiekalla ja puiston nurmikolla.

Viisikymmenluku maahan vaurautta tuotti;
tutummaksi alkoi tulla rockmusiikin nuotti -
tyttökin jo vähitellen housuasuun luotti.

Seuraavaksi purukumi, Coca-Cola muotiin -
rokkarit ja popparit nyt farkkuihinsa luotiin;
naisillekin vähän lisää oikeuksia suotiin.

Seitsenkymmenluku nuoriin politiikan toi;
hippiliike vapauden maljan pohjaan joi -
punkkari tai diinari jo graffiteja loi.

Vuosikymmen ympäristöarvot esiin nosti;
nuori hevimusiikkia kuunteli ja osti -
dingofanin tavoitteena ihailijaposti.

Moraali ja arvot viime vuosituhannella:
lopussa ne korvattiin jo ekologisella -
moni luonnonsuojelua tahtoi opetella.

Uusi vuosituhat tuotti vintagea vaatteet;
näkyville tulivat myös goottimuodin aatteet -
globaaleissa mainoksissa merkkiketjun saatteet.

Kymmenluku korostaa jo persoonallisuutta;
ala/osakulttuureista ei nyt löydy uutta -
oma tyyli mukanaan toi liikalihavuutta.

Liian paljon työttömyyttä on nyt nuorisolla,
prosentiksi paremmin kun sopisikin nolla,
jotta joskus eläkkeellä voisi hyvin olla.

Nuorilla voi välillä nyt olla vaikeaa -
nykyaika monin tavoin kun on vaativaa,
rauhassa ei nuori tänään kehittyä saa.

Oman tiensä etsiminen huolestuttaa kuoria:
miten voisi virtauksista parhaat päältä kuoria -
luja usko tulevaan voi kyllä siirtää vuoria.

Nuorisolle pyritään nyt tilaisuudet tuomaan,
harrastusta, koulutusta sekä työtä luomaan -
sisältöä elämään näin jokaiselle suomaan.

Urheiluakin nuoriso nyt sentään harrastaa:
moni uusi laji tänään suosiota saa -
kuitenkin jääkiekko vetää monta pelaajaa.

Hyödyntää voi lomaa kesäyliopistoissa -
täydennystä hankkia myös muissa opinnoissa,
tavoite jos pelkästään ei ole ansioissa.

Seitsenvuotias jo oppivelvollinen on -
viisitoistavuotias ei rikosvastuuton;
aikuisena valita saa vaalinumeron.

Täysi-ikäisyyden nuori heti saavuttaa,
kahdeksastatoista eteenpäin kun jatkaa saa -
silloin voidaan onnitella auton ajajaa.

Elinikä oppimiseen tänään tarvitaan:
muuttuvia käytäntöjä tullaan tuntemaan -
vanhan tiedon unohtaa voi joskus kokonaan.

Koulutusta jokaiselle kyllä tarjotaan:
uusimpia oppeja näin silloin kuunnellaan -
täydennystä taitoihin ne tuovat mukanaan.

Koulutuksen yhteiskunta meillä järjestyy:
valmennusta tarjolla on ja se hyvin myy -
kulttuurimme kehitys on tähän kaikkeen syy.

Menestynyt Suomi on myös PISA-ohjelmassa,
viisitoistavuotiaiden kouluseurannassa -
opetuksen suuntaviivat meille antavassa.

 

TALOUS

Kaikki Suomen taloudesta ovat yhtä mieltä;
poiketa nyt pitäisi ei yhteiseltä tieltä -
erimielisyydet täytyy unohtaa vain sieltä.

Kauppa ei nyt määrättyjä pakotteita siedä:
Venäjälle kaikkea ei tavaraa voi viedä -
ratkaisua kysymykseen kukaan ei vain tiedä.

Valitamme kauppataseen negatiivisuutta:
maamme vienti vaatisi vain vetovoimaa uutta,
innovaatioita kohti kasvun jatkuvuutta.

Karhinen nyt johtaa OP-ryhmää, Pohjolaa -
Wahlroos UPM:ää, Sampoa sekä Nordeaa;
Nokiasta Ollilaa vain muistaa vielä saa.

Suomen Pankki rahankäytön tahtoo suunnitella:
EKP:tä palvella voi hintavakaudella;
pääjohtajan asema on Erkki Liikasella.

Helsingissä pörssi hoitaa arvopapereita,
warrantteja, optioita sekä osakkeita -
joukkovelkakirjalainan joskus ottaneita.

Metsissämme kasvaa paljon mäntyä ja kuusta:
paperia ei tarvitsekaan tehdä juuri muusta -
teollisuus alkunsa sai yksinomaan puusta.

Pohjoisesta sijainnista kärsii taloutemme -
olojamme toisiksi voi millään muuttaa emme;
maanviljelyyn tukea me aina tarvitsemme.

Teollisuus kun ensin nousi maatalouden alta,
elinkeinorakenteessa palvelujen valta -
markkinathan eivät lopu niiden tarjoajalta.

Olemme jo kehittäneet Suomen teollisuutta,
perinteistä, mutta luoneet vielä paljon uutta -
kasvattaneet tällä tavoin maamme tuottavuutta.

Suomi käyttää tänään paljon teknologiaa:
metalli ja kemia nyt voivat kukoistaa -
paperi ja selluloosa jälkeen jäädä saa.

Saksa, Ruotsi, Venäjä ja vielä moni muu:
kemiasta, metallista vienti rakentuu -
metsäteollisuutta ovat paperi ja puu.

Bruttokansantuote mittaa tason taloutemme:
yksin siihen vaikuttamaan kykene me emme -
tärkeää on kysyntä nyt vientituotteidemme.

Pörssikurssi ylös alas aina heilahtaa -
sijoittaja jatkuvasti valpas olla saa;
osinkoa yhtiö ei useinkaan nyt jaa.

Osakkeiden omistaja kokee tappioita:
kukaan tässä kilpailussa ei vain aina voita,
vaikka kuinka tarkkaan koettaa nähdä numeroita.

Markkinoilla täytyy olla aina elämää:
raha liikkuu nopeasti - hidas häviää;
paljon siitä monellekaan taskuun ei kai jää.

Taloudessa joku aina hyvin menestyy:
siihen pitää sitten löytää vaikuttava syy,
miksi yksi paremmin kuin toinen jotain myy.

Ensi vuoden suunnitelmat viedään budjettiin:
perustuvat valtion tai kunnan laskelmiin -
yritykset soveltavat omiin tarpeisiin.

Maailma voi joskus viedä taloudenkin lamaan -
kärsivällisesti täytyy jäädä odottamaan,
että päästään asettumaan entiseen taas jamaan.

Konttorista pankki ei nyt tahdo jakaa rahaa -
netissä kun laskun maksaa, ei tee mitään pahaa;
joku pelkää että kone häntä silmään sahaa.

Käytössä on moniakin maksuvälineitä:
pankki- sekä luottokortit palvelevat meitä,
automaatti auliisti kun antaa seteleitä.

Turvesoista meillä polttoainettakin saa;
hiilivoima turhan paljon ilmaa saastuttaa -
parempi näin onkin käyttää tuulivoimalaa.

Loviisa ja Olkiluoto ydinvoimaloita:
uusiutuvaa energiaa helposti ei voita -
uusi aika tuotannossa äkkiä ei koita.

Tuulivoimaa jonkin verran mekin hyödynnämme -
auringosta energiaa koota yritämme;
olosuhteet hankalaksi saavat tehtävämme.

 

LIIKENNE

Lentokone antoi uuden kulkuvälineen;
juna kulkee edelleenkin kauas pohjoiseen -
oma auto kuuluu lähes joka talouteen.

Liikenteessä kilpailu vain lisää sujuvuutta:
Finnair, VR tarkkailevat tilannetta uutta -
nettikauppa edellyttää jopa oveluutta.

Finnairilla lakonuhka häiriöiden syy -
VR:llä Pendolino usein myöhästyy;
Matkahuolto bussiliput halvemmalla myy.

Kansallinen lentokenttä on Helsinki-Vantaa:
maailmalle lähtöpaikan kaikille se antaa -
Suomen lentoliikenteestä päävastuun se kantaa.

Finnair lentotoimintaansa yhä kasvattaa,
se kun pystyy hyödyntämään koko Aasiaa -
jatkolennot muualle nyt täältä hyvin saa.

Ilmailusta huolehtiva laitos Finavia
hallinnoi nyt kaikkia maamme lentoasemia -
tukee lentoyhtiöitä, kuten Finnairia.

Rataverkko kauan sitten on jo sähköistetty;
metrolinjaa eri suuntiin on myös pidennetty -
sähköauton säätöjäkin vähän sävelletty.

Länsimetro myöhässä kun saatiin radalleen,
sitä kautta matkustaja pääsee Espooseen;
junalla nyt tavoittaa myös lentoliikenteen.

VR sekä Posti tehtiin liikelaitoksiksi -
muutos näytti koituvankin heti ongelmiksi:
aikataulut, postinkulku huolestuttaviksi.

Turusta ja Helsingistä lähtee monta laivaa -
Tukholmaan tai Tallinnaan tien alus aina raivaa;
Kuru-laivan haaksirikko ei nyt enää vaivaa.

Liikennettä eniten on Porvoon Sköldvikistä,
seuraavana kuljetukset Kotkan lähtevistä -
sitten vasta kolmantena rahti Helsingistä.

Kaupungeista eteläisin Hanko olla saa;
Maarianhamina käyttää Länsisatamaa -
moni sieltä päivän mittaan ehtii matkustaa.

Liikenteessä hallittava kirjoitetut säännöt -
teknisesti osattava ohitukset, käännöt;
joskus niistä käytävä on ankaratkin väännöt.

Liikenteessä on myös monta silmää valvovaa:
nopeusrajoitukset moni tahtoo unohtaa -
sitten ylinopeudesta heti sakot saa.

Pyöräilijä kiusaa joskus jalankulkijoita:
ajaa jalkakäytävällä - kelloa ei soita;
ystäviä puolelleen ei tällä tavoin voita.

Kaupungissa pysäköintipaikat kiven alla:
hankaloittaa liikkumista itse ajamalla -
sujuvampaa julkisella aina toimivalla.

Paikallinen liikenne on hyvin järjestetty;
yksityistä autoilua näin on vähennetty -
eri vaihtoehtoja myös yhteen nivelletty.

Linja-auto kaikkialla meitä kuljettaa,
Onnibus kun markkinoille kilpailua saa -
junalle se vaihtoehdon hyvän tarjoaa.

Bussifirma tarjota voi reittivalikon:
lännessä se Paunu taikka Länsilinja on -
Savonlinja idässä tai Auto Koiviston.

Autoilijan kustannukset suuret täytyy jaksaa,
bensiini kun jatkuvasti turhan paljon maksaa -
maanteillekin suunnitellaan kai jonkinlaista taksaa.

Poltoaineen hinta meillä pysyy korkealla -
verotaakka muutenkin on suuri ajajalla;
halvemmalla liikkumaan nyt pääsee maailmalla.

Rannikolla tutustumaan pääsee majakalle:
Bengtskärillä huippu nousee niistä korkeimmalle -
Märket kuuluu Suomen sekä Ruotsin kamaralle.

Isonkarin majakka kun seisoo saarellaan,
Bogskär on nyt eteläisin paikka Suomenmaan -
Utössä taas majakoista vanhin tavataan.

Kuorma-autot hyötykäyttöön suunnitteli maa -
valmistettiin Sisua ja sitten Vanajaa;
lentokoneitakin saatiin täällä rakentaa.

 

KULKUVÄYLÄT

Destialla tehtävä on teitä suunnitella,
rakentaa ja ylläpitää sekä laskeskella;
Trafi koettaa liikenteessä turvaa parannella.

Kaakkois-Suomi väylät antaa päästä Venäjälle -
käyttö Saimaan kanavan on jäänyt vähemmälle;
Tornio ja Haaparanta Ruotsiin menevälle.

Valtateitä pitkin kulkee meillä moni lasti:
Helsingistä kolmostie vie Vaasaan sujuvasti,
nelostie taas halki koko maan Utsjoelle asti.

Rautateiden risteyksessä pysyy Pieksämäki;
Riihimäellä vilkkaampaakin aikaa ennen näki:
oikoradan vaikutukset kokenut on väki.

Pasilan ja Tikkurilan kautta edelleen:
pääkaupungin vilinästä rauhaan Tampereen -
Hervannassa vielä monikulttuurisuuteen.

Sininen tie Vaasasta vie Joensuun maisemiin -
Kuninkaantie Turusta taas aina Viipuriin;
Härkätietä pääsee Hämeenlinnan kaupunkiin.

Saaristossa rengastie on vielä lossejakin;
seitsemännen sillan jälkeen löytyy Kokkolakin -
Via Karelia jatkuu Pohjois-Suomessakin.

Itäisimmän Suomen tie on runoa ja rajaa:
kaakosta voi lähteä ja pohjoissuuntaan ajaa -
Koillismaankin kohdalla on reitti vielä vajaa.

Käsivarren naapurille suuntaa Lapin maa:
Neljän tuulen tietä pitkin sinne ajaa saa -
Sodankylän Tankavaara kullanhuuhdontaa.

Itämeri saaristoineen kiittää suojelusta:
veden laatuun saavutettu on jo parannusta;
kaasuputki kohdannut on monta valitusta.

Pitkä raja Venäjälle vaatii vartijoita;
merellä taas muodostetaan venepartioita,
ettei avun tarvitsija turhaan niille soita.

Tulli valvoo koko ajan kotimaamme rajaa
eikä päästä läpi yhtään salakuljettajaa -
matkustaja ajoneuvon kunmossa saa ajaa.

Liikennettä runsaasti on Vääksyn kanavalla:
Päijänteestä Vesijärveen laskee sulun alla -
Asikkalan alueella harju Pulkkilalla.

Runoilijan tie on Näsijärven liikennettä:
Tampereelta Virroille se kertoo meille että
Ruovedellä Runeberg katsoi lähdevettä.

Tampereella suunnitellaan linjaratikoita,
rautatienkin päälle jotain kansiareenoita;
uusi rantatunneli on täynnä kulkijoita.

Monen joen virtaus on vesivoiman mahti:
Kemijoki pisimpänä - suunta Pohjanlahti;
Vuoksi virtaa Imatralla ja on rajan vahti.

Paatsjoessa vesi laskee mereen Inarista;
Oulujoki tunnettu on voimalaitoksista -
Pielisjoki kulkee läpi Joensuun kaupungista.

Muonion ja Tornionkin joki Ruotsin rajaa -
Tenojoen rannalla myös norjalainen ajaa;
lohet niissä odottavat aina kalastajaa.

Raippaluotoon rakennettiin Suomen pisin silta -
Heinolassa Tähtiniemen silta rantamilta;
Lapin "Jätkänkynttilän" kai sytyttääkin ilta.

Helsingistä Lapinlahden silta Espooseen;
Puumalassa korvaa Saimaan salmitaipaleen -
Korpilahden Kärkisissä yli Päijänteen.

Kulkureitin löytää hyvin navigaattorista:
tarvita ei enää minkään kartan tutkimista -
ajaminen vähemmän siis on nyt haasteellista.

Pohjoinenkin ulottuvuus kiinnostaisi meitä:
Jäämerelle tarvittaisiin vielä lisää teitä -
mahdollisuuksia emme toki hukkaan heitä.

Yleisesti Suomi harvaan asuttu on maa:
maaseutu kun vähitellen tyhjentyä saa,
ruuhka-Suomeen kansa tahtoo yhä vaeltaa.

Suomalaisten enemmistö asuu kaupungissa;
maaseudulla paikoitellen ollaan vaikeuksissa,
väki kun ei enää viihdy niissä maisemissa.

 

ALUEET

Rauhanteossa kaupunkeja ensin vähennettin;
vuonna kuusikymmentä kun tämä ymmärrettiin,
kuusi uutta kaupunkia sitten perustettiin.

Kauppaloita yhteen aikaan meillä perustettiin:
erilaista lakia näin niihin sovellettiin -
kaupungeiksi lopulta ne kaikki ylennettiin.

Kuntia on jäljellä nyt yli kolmesataa -
uudistus kun aina kiivaan keskustelun lataa,
kaikki eivät haluakaan mennä samaa rataa.

Kaikki kunnat luokitellaan samanarvoisiksi -
toistasataa nimitetään silti kaupungiksi;
sellaiselle onkin hyvä päästä naapuriksi.

Yhdeksästä maakunnasta koostui ennen maamme;
kahdeksaksitoista luvun laskea nyt saamme,
jos sen sote-alueisiin joskus vielä jaamme.

Läänimäärä vaihdellut on kymmenestä kuuteen -
ne vain eivät enää kuulu hallintoomme uuteen:
ELY-keskus opastaa nyt eurooppalaisuuteen.

Nyt kun vaalipiirejä on enää kolmetoista,
maakuntamme kaikki eivät erotukaan noista -
tämäkään ei täysin eriarvoisuutta poista.

Monta kuntaa yhteen saadaan kuntaliitoksissa:
kymmenenkin yhdistetty Salon maisemissa -
Kouvola ja Hämeenlinna: kuusi paketissa.

Liitos joskus kaupungille antaa nimen uuden:
paremmin se ehkä takaa yhteensopivuuden -
Akaa sekä Sastamala pirkanmaalaisuuden.

Suuri kunta kaupunki ei olekaan nyt aina:
huoli Nurmijärveä ja Tuusulaa ei paina -
Porkkalakin naapurille Kirkkonummen laina.

Aluetta eniten on kyllä Inarissa;
Kauniaisten pinta-ala minilukemissa -
kaupungeista väkiluku pienin Kaskisissa.

Väkiluku Tampereenkin eteen Espoon saa;
Vantaa Turun ehtinyt on nyt jo ohittaa -
liitoskunnat Ouluun toivat monta asujaa.

Vantaallakin Pyhän Laurin kirkko kohoaa -
Myyrmäki ja Martinlaakso kaksi taajamaa;
Helsingistä työpaikkoja runsaasti se saa.

Espoolle nyt piti oikein keskus rakentaa;
Tapiola taajaman myös toisen tarjoaa -
Otaniemi korkeakoulun paikka olla saa.

Ahvenanmaa nauttia saa itsehallinnosta:
Kansainliitto päätti että tästä saaristosta
tulee Suomen osa eikä Ruotsi sitä osta.

Demilitarisoitu on nyt Ahvenanmaa:
asevelvollisuutta ei, eikä armeijaa -
yksi eduskunnassamme sitä edustaa.

Ruotsinlaivat poikkeavat Maarianhaminassa;
oma lippu tangossa on aina liehumassa -
omat ovat postimerkit autonomiassa.

Eckerö on läntisin nyt kunta koko maan;
Kastelholman, Bomarsundin linnat tunnetaan -
Pommern seisoo satamassa aina paikallaan.

Suomessa on monta vanhaa kivirakennusta:
1200-luku vasta aloitusta -
Jomalassa vanhin kirkko tuttu matkailusta.

Norja vähän vanhempi on itsenäinen maa;
valtameren rannikkoa valvoa se saa -
pohjoisessa rantaviivaa Suomelle ei jaa.

Ruotsihan on lähellä ja länsinaapurimme,
aina rakas vihollinen, kilpakumppanimme -
siltä paljon asioita ennen lainasimme.

Viro löytyy Suomenlahden takaa etelästä:
kehitys on valtiona ollut värikästä -
yhteistyötä ei se meitä estä tekemästä.

Venäjä on meidän suuri itänaapurimme,
joskus vähän arvaamaton kauppakumppanimme -
ystävää me mielellämme kyllä vaihtaisimme.

Suomen aikavyöhyke on Itä-Euroopassa:
tunti siitä takaperin vaikka Espanjassa -
kesäaika kaikkialla hyvin hallinnassa.

 

ARKIELÄMÄ

Aherrusta arkista on paljon helpotettu:
käytäntöä ja välineitä aina parannettu -
uusimpia keksintöjä heti sovellettu.

Monenlaista palvelua on nyt saatavissa:
Posti sekä Alko ovat kauppakeskuksissa -
tyytyväisyys tilanteeseen näkyy ostajissa.

Kaupungeissa on myös kauppahallit sekä torit:
niissäkin voi hyvin täyttää omat ostoskorit -
antimista nauttivat näin monet seniorit.

Monet liikkeet saavat olla auki melkein aina:
illalla ja arkena ja vielä sunnuntaina -
rajoitukset eivät enää kauppiasta paina.

Suuret ketjut hallitsevat tänään myymälöitä:
niihin virtaa enemmän vain aina kävijöitä -
pikkukaupan pitäjälle ei nyt riitä töitä.

Vahvempi vain tahtoo voittaa tällä elon tiellä -
muutoksia toisinaan kun vaikea on niellä,
kehitystä kaikki eivät sellaiseksi miellä.

SOK ja Kesko käyvät kilpaa osuuksista,
Prisma sekä Citymarket -hypermarketista -
Lidl on nyt haastanut ne taistoon ostajista.

Postimyyntiluetteloita ensin Anttilassa -
tappiolle kilpailussa se jäi raastavassa;
Helsingissä suurin liike Stockmann keskustassa.

Kamppi sekä Forum ovat ydinkeskustassa,
Itäkeskus lähiössä yhä kasvavassa -
Jumbo lentoasemamme lähituntumassa.

Suuren kauppakeskittymän kun nyt tarjoaa,
Ideapark Lempäälässä asiakkaat saa;
Leppävaarassa taas Sello auttaa ostajaa.

Kauppakeskus Ainoa nyt avattu on juuri -
Espoon Iso Omena on sekin aika suuri;
kyläkaupan kotipaikka Alavuden Tuuri.

Hullu päivä Stockmannille kutsuu ostajaa -
3 + 1 -kampanjansa Sokos julistaa;
alennuksia tavaroista aina silloin saa.

Apteekkien ketju on nyt yliopistolla;
R-kioski taitaa melkein kaikkialla olla -
monenlaista palvelua on myös huoltamolla.

Monen lajin palveluille löytyy hakijoita:
aina ollut partureita sekä kampaamoita -
nyt on tullut lisäksi myös kauneushoitoloita.

Hyvinvointipalveluja moni tarjoaa:
joku niistä ehkä lisää elinvoimaa saa -
vaivojansa tarvitse ei enää valittaa.

Muutosta on tapahtunut pukeutumisessa,
paljon vapaammaksi sadan vuoden kuluessa -
pukua ei tarvitakaan töihin lähtiessä.

Muodin muutos ylläpitää vaateteollisuutta:
aina tulee markkinoille jotain ihan uutta -
vaatekauppa hankkii siitä lisää tuottavuutta.

Muotia kun seuraa kyllä vaihtelua saa;
bikinit ja minihame uutta maailmaa -
lenkkareita tuulipukukansa rakastaa.

Uuden muotivirtauksen aina joku keksi:
naisillekin housuasu tuli yleiseksi;
farkut käyvät joka paikkaan meille pukimeksi.

Kerros-, rivi-, pari- taikka omakotitalo -
asumisen paikka onkin jokaiselle jalo,
missä syttyy lämpimimmin oman kodin valo.

Asua voi lähiössä taikka keskustassa,
maaseudulla vaikka jossain periferiassa -
eikä olla palvelujen lähituntumassa.

Puutaloista siirrytty on kivirakennuksiin:
betoni ja tiili käyvät hyvin asumuksiin -
elementti nopeasti nousee korkeuksiin.

Ennen vanhaan hetekalle pääsi nukkumaan -
Saloraa jo kuunneltiin ja yhä katsotaan;
arava toi lainarahat aina mukanaan.

Kotonakin kätevästi ruokaa voi nyt laittaa:
vähän vaatimattomampi kattaus ei haittaa -
mieliruoka jokaiselle aina hyvin maittaa.

 

VAPAA-AIKA

Vapaa-ajan ongelmia ei nyt pidä olla
vanhemmilla ihmisillä eikä nuorisolla -
tarvitse ei aina käydä edes kukkarolla.

Joskus saattaa vapaa-ajan puute kyllä vaivata:
monikin voi elämäänsä sitä lisää kaivata -
silloin täytyy aikaa jostain muusta sille raivata.

Vapaa-ajan kehitys on jatkuvasti vakaa:
se on paljon lisääntynyt sadan vuoden takaa -
kukaan ei nyt enää sentään koko aikaa makaa.

Intercontinental muuttui juuri Scandiciksi,
koko Suomen suurimmaksi ketjuhotelliksi -
Cumulus ja Sokos sille kilpakumppaniksi.

Monenlaista tapahtumaa kesä järjestää -
silloin meillä välillä on parempikin sää;
ilman niitä yksikään ei paikkakunta jää.

Postilaitos Itellaksi välillä kun muuttui,
moni tästä päätöksestä jopa melkein suuttui:
tuttu yhteys toimialaan nimestä näin puuttui.

Kirjeet sekä kortit jakaa meillä yhä posti,
vaikka jälleen saneeraus vastalauseet nosti -
postimerkit edelleenkin kansa silti osti.

Postimerkit ensin pelkkää Suomen leijonaa -
vähitellen vaihtelua valikoima saa:
värit, muoto sekä koko nyt jo kirjavaa.

Kirjeitä ei tarvitsekaan enää lähettää:
netin kautta pikaisesti tieto leviää -
kännykkä ei nopeudessa yhtään jälkeen jää.

Kaikenlaista keräilyä väki harrastaa:
postimerkit, kortit, rahat kokoelmaan saa -
maat ja linnut odottavat aina bongaajaa.

Käsitöissä monin tavoin askarrella saa:
kutoo, virkkaa, ompelee tai neuloo - vaatettaa;
posliinia maalaa taikka piirtää maisemaa.

Puutarhaa ja pihaa myös voi itse kunnostaa;
nikkaroija omin voimin kodin kuntoon saa -
tarvitaan vain kaksi kättä kyllin taitavaa.

Urheilua seurata voi televisiosta
taikka sitten paikan päällä itse katsomosta -
kotisohva tunnelmaa ei yhtä hyvin nosta.

Moni tahtoo ottaa aina paljon valokuvia,
nykyisillä kameroilla hyvin onnistuvia -
itselleen ja muille koettaa siten tuottaa huvia.

Instagramin avulla kun kuvia voi jakaa,
Facebook niiden levityksen kavereille takaa -
valokuvat eivät enää laatikossa makaa.

Edistystä havaittu on tietotekniikassa:
hetken aikaa menestytty digimaailmassa,
Supercell ja Angry Birds näin työssä vaativassa.

Jatkuvaa on kehitys nyt pelimaailmassa,
Suomellekin menestystä hyvin tuottavassa -
tulevaisuus realisoituu joka pelaajassa?

Gramofoni joskus muuttui levysoittimeksi;
LP:n jälkeen joku sitten CD-levyn keksi -
kasetille musiikkia saatiin aikaiseksi.

Musiikkia kun nyt moni laitteiltansa lataa,
levymyynti vähenee näin jyrkentyvää rataa -
uutta tietä ansioita muusikoille sataa.

Tietokilpailutkin ovat suosittuja meillä:
pubivisat foorumina tiedon valtateillä -
kansainvälisyyttä MM-kisaan edenneillä.

Lautapeli Suomesta on tähti Afrikan -
suomalainen suunnitteli samoin Fortunan;
shakki sekä Monopoli teiltä maailman.

Ratkoa nyt moni tahtoo sanaristikoita -
sudokussa ruudukko vain täyteen numeroita;
jotkut ovat palapelin rakentelijoita.

Korttipeli suosiota yhä menettää:
pelaaja kun tietokoneen vangiksi vain jää,
tarvita ei välttämättä yhtään ystävää.

Kilpailuja järjestetään joka asiasta,
paremman kun erottua pitää huonommasta -
joku tietää olevansa hyvä sitten vasta.

 

KANSAKUNTA

Parisataa itsenäistä maata maailmassa:
Suomi hyvin menestyy nyt tässä porukassa -
kärkipäässä voimme olla joka asiassa.

YK tuntee Suomen hyvin rauhanturvaajana,
ahkerasti prosesseihin osallistuvana -
toisten pohjoismaiden kanssa muita parempana.

EU:ssa on Suomi ollut mallioppilaana:
sovitusta tarkkaan kiinni pitävänä maana -
toiset ovat pitäneetkin meitä onnekkaana.

Korkeakoulut huolehtivat tieteen antimesta;
Nobel-rehun nimi tuli A.I.Virtasesta -
teoriallaan palkinnon sai Holmström taloudesta.

Suomen kansa reilusti on viisimiljoonainen;
syntyvyys on laskusuuntaan ollut taipuvainen -
väkimäärää maahanmuutto lisää ulkomainen.

Lehdistömme edelleen on sentään aika vapaa;
korruptiota meillä ei nyt juuri missään tapaa -
turvallisuus tuijota ei pelkkää omaa napaa.

Maailmamme myllerrystä seurata me voimme:
traagisetkin tapahtumat uutisiimme toimme;
selviytymisstrategian itsellemme loimme.

Emme tahdo ajatella maata toisenlaista:
vaikka täällä aurinko ei koko aikaa paista,
kaikki on niin tuttua ja aidon kotimaista.

Maailmalla suomalaiset ovat pieni kansa,
joka asuu Pohjolassa jossain tahollansa -
naapurien kanssa uskoo toimeen tulevansa.

Lottovoittoon verrattu on Suomeen syntymistä:
kautta vuosikymmenten se näkyy ihmisistä,
elämässä eteenpäin näin aina pyrkivistä.

Kampanjassa kehotetaan: suosi suomalaista -
toteutus vain tahtoo olla hieman puolinaista;
avainlippu, joutsenmerkki näyttää kotimaista.

Suomen Laki pohjan antaa hoitaa tehtäväämme -
ilman sitä vaille suojaa oikeudessa jäämme;
kristinuskon Raamattukin ohjaa elämäämme.

Lippujuhla kunnioittaa Suomen armeijaa -
kaatuneet ja veteraanit muistaa koko maa;
työtä tasa-arvoisesti lippu juhlistaa.

Äideille ja isille on lupa liputtaa;
kieli sekä kirjallisuus päivänsä myös saa -
kulttuuri ja musiikkikin soivat kunniaa.

Kansanvaalin tuloksena saadaan presidentti;
edustajat tarvitsee myös EU-parlamentti -
ensin aina järjestetään tv-vaalitentti.

Missejäkin tuottanut on Suomi maailmalle:
universum-arvo ensin Armi Kuuselalle -
Sopanen ja Airisto myös tv-kanavalle.

Suomihan on tunnetusti yhdistysten maa:
toiminta on laajaa sekä monenkirjavaa -
liikuntaa ja kulttuuria harrastaa näin saa.

Hyväntekeväisyystyö on aina arvokasta:
sosiaalisuutta löytyy joka toimijasta;
kansalaiset hyötyvät myös edunvalvonnasta.

Marttaliiton neuvoa ei kotikonsti voita;
Punaisella Ristillä on paljon tukijoita -
RAY:llä moniakin oli visioita.

Joillekin on merkitystä paljon uskonnolla:
omassa näin yhteisössä halutaan vain olla -
toiminnassa 4H ja partio nuorisolla.

Suurin joukoin kokoontuvat lestadiolaiset,
kuten monen muunkin suunnan tosiuskovaiset -
heiltä väliin unohtuvat ajatukset maiset.

Vapaaehtoistyötä tehdään meillä uutterasti:
talkoilla on rakennuksia tehty loppuun asti -
Yhteisvastuukeräyskin auttaa toistuvasti.

Kunniamerkit ansioista meille annetaan
Valkoisesta ruusustamme Suomen leijonaan;
taiteilijat kurottavat Pro Finlandiaan.

Vapaudenristi kuuluu aina armeijaan -
ritareiden arvomerkit kyllä tunnetaan:
Mannerheimin risti johti suureen kunniaan.

 

LIIKUNTA

Liikuntaa me ahkerasti tänään harrastamme:
huolehdimme kunnostamme kukin tavallamme -
uimahalleissamme sekä kuntosaleissamme.

Merkitystä kuntoilun ei pidä unohtaa -
liikuntaa nyt riittävästi kaikki eivät saa;
tietokonepelejä vain moni haluaa.

Aurinkoiseen kesäpäivään moni toiveet lataa,
eikä haittaa pahasti jos joskus vähän sataa -
kiertämään voi silloin mennä vaikka pururataa.

Talvisaikaan voikin sitten käyttää hiihtolatua;
Suomen luonto lumisena olla voi kuin satua -
tarvitse ei taivallusta milloinkaan näin katua.

Kuntoa ja terveyttä moni haluaa:
sauvoillakin kävelyä voi nyt vauhdittaa -
talvella taas sukset vielä joskus jalkaan saa.

Juokseminen enemmänkin sitten rasittaa:
yksipuolisesti siitä liikuntaa vain saa -
kuntosaliharjoittelu lienee parempaa.

Vesielementinkin voi hyvin ottaa mukaan,
vaikka talviturkkia ei ole kastettukaan -
uimisesta rasitu ei liikaa varmaan kukaan.

Sukeltaakin voi jos pinnan alle uskaltaa;
soutamalla, melomalla näkee maisemaa -
purjehdus jo enemmänkin vaatii osaajaa.

Liikkua ei tarvitsisi aina moottorilla,
vaikka meno nopeaa on siten kulkevilla -
eteenpäinhän pääsee hyvin pyörän polkimilla.

Luistimilla matka taittuu jos on alla jäätä -
talvea se tarkoittaa ja vielä pakkassäätä;
rullaluistimilla pääsee kohti määränpäätä.

Koiran kanssa liikuntaa kun pakostikin saa,
kissa ei niin tarvitsekaan ulkoiluttajaa -
hevosella sitten voi jo vaikka ratsastaa.

Tanssiahan Suomessakin kyllä osataan,
tangoa ja valssia vain kukin tavallaan -
diskoissa on siirrytty jo muotiin uudempaan.

 

URHEILULAJIT

Kartalle jo kauan sitten Suomi kun on juostu,
häviämään emme vielä helposti me suostu;
keihäskään ei käyttämättä nurkissamme ruostu.

Hypyt sekä heitot osa yleisurheilusta:
voittojakin tullut on ja tason kohennusta -
kävelijät nauttivat myös hetken arvostusta.

Tulosta on pika- sekä taitoluistelusta;
joukkueilla voitoistakin hyvin kokemusta -
kaikki vaatii runsaasti vain kovaa harjoitusta.

Talven uudet lumilajit sopivat myös meille:
suksilla voi lasketella vaikka kumpareille -
hyppytaito tarpeellinen laudan valinneille.

Voiton tiellä marssivat myös monet painijamme -
ennen vanhaan menestyivät meidän ilonamme;
enää eivät esitykset vastaa toiveitamme.

Silloin tällöin kultaa tullut on myös ampujille -
menestystä vielä aseen kanssa hiihtäville;
jousellakin välillä on päästy podiumille.

Maailmalla tunnetaan nyt Suomi formuloista,
mestaruus kun niissäkin on seurannut jo toista -
kuljettajan vaihtuminen toiveita ei poista.

Autolla on ajettu myös monen monta rallia:
suomalaiset muille ovat näyttäneet jo mallia -
tänä vuonna kokeillaankin ihan omaa tallia.

Moottorilla pyöräilty on kaikki lajit uudet;
niissä on jo voitettukin monet mestaruudet -
määritelty moottorien kuutiotilavuudet.

Jääkiekossa juhlittu on kahta mestaruutta;
menestykset todistavat kulttuuria uutta -
juniorit varmistavat lajin jatkuvuutta.

Kori- sekä lentopallon harrastus kun herää,
tason nousu aina lisää kannatusta kerää;
salibandyn mestaruus taas tekee sille terää.

Mailapelit mediassa saavat näkyvyyttä:
golf ja tennis edustavat ehkä tyylikkyyttä -
menestys ei ole huippukansainvälisyyttä.

 

URHEILIJAT

Olympiakisoista on saatu mitaleita:
voittajathan suurimpia ovat sankareita -
meillä on myös monta kertaa kultaa voittaneita.

Suomi kultamitalia ei joka kerta saa,
menestys kun entistä on ollut heikompaa -
silti kansa jaksaa sitä aina odottaa.

Kaksikymmenluku antoi monta elämystä:
Suomi oli paras ilman mitään epäilystä -
kolmikymmenluvullakin vielä menestystä.

Yhdeksällä kultaisella Nurmi toiset voittaa:
Ritola sai viidellä vain toista viulua soittaa -
Vireninkin neljää kultaa voimme kunnioittaa.

Hiihtäjämme seurata nyt saavat juoksijoita:
Hakulinen, Mäntyranta eivät heitä voita -
Marja-Liisa Hämäläinen kukista ei noita.

Kolme kultaa soutajana Pertti Karppisella;
Thunbergilla lujaa kulki pikaluistimella -
viiden kullan saavutusta kelpaa ihastella.

Nykänenkin nähtiin viime vuosituhannella;
viimeisimmät kolme kultaa Samppa Lajusella
yhdistetyn mäki- sekä hiihto-osuudella.

Sodan jälkeen voimistelu niitti laakereita;
Aaltoselle, Huhtaselle kultamitaleita -
joukkueissa myöhemminkin paljon voittaneita.

Savolainen voimistelun yksi sankareita:
viisi kertaa olympiakisamitaleita -
vahvistanut useasti Suomen joukkueita.

Painin kultamitaleita joillakin on kaksi:
Anttila ja Kokkinen ja Friman voittajaksi -
myös Pihlajamäki nousi muita paremmaksi.

Tuplakultaa Lehtoselle viisiottelusta -
Myyrällekin tuli kaksi keihässaavutusta;
Iso-Hollo tarvinnut ei kierroskorjausta.

Kahteen kultaan Hietanen ja Wires melomalla;
Linnosvuolle hopeaa ja kultaa ammunnalla -
EM-, MM-, olympiakulta Ukkolalla.

Voitot eivät keihäässä nyt ole mitään uutta:
MM-kisat ovat tuoneet viisi mestaruutta -
olympiamitaleista lisää hohdokkuutta.

Järvisellä ennätykset sitä ennakoivat:
Räty sekä Pitkämäki mitaleita toivat -
naisetkin jo pari kertaa voitonmaljat toivat.

Menestystä tullut on myös vesiurheilusta:
melontaa ei unohdeta eikä purjehdusta -
uimareille Sievinen toi lisää arvostusta.

Suomalaisiin totuttu on rallimestarina:
Mäkinen ja Kankkunen jo nelinkertaisina
koko vuoden MM-sarjan kestovoittajina.

Formuloissa Rosberg tuli ensin mestariksi;
Häkkinen sai saavutukset kaksinkertaisiksi -
Räikkönenkin suomalaiset teki voittajiksi.

Motocross toi Mikkolalle mp-kuuluisuutta;
trialissa Vesterinen mainetta sai uutta -
Salmisella endurossa monta mestaruutta.

Jalkapallo janoaa vain vähän menestystä;
valmentajan vaihdoskaan ei muuta näkemystä -
Litmanen tai Hyypiä ei tue hyökkäystä.

Aika moni suomalainen NHL:n tiellä:
Kurri, Koivu, Selänne tunnetaan jo siellä;
kiekkoilumme ansioita kukaan ei nyt kiellä.

Menestystä odotetaan talviurheilusta:
maastohiihdon historia on dopingista musta -
Myllylälle mestaruudet ennen paljastusta.

Ikola sai perinteiseen tyyliin ammuskella,
sotilaiden kiväärillä vanhanaikaisella -
sadasosan tappiota Mieto harmitella.

MC Hannu Mannisen sai huippuun johdatella,
Matikainen tuloksia aina parannella -
MM- sekä mäkiviikon voitot Ahosella.

Koivuniemen saavutukset ovat keilailusta;
Multala on edistänyt maamme purjehdusta -
Minna Kauppi nostanut on Suomen suunnistusta.

 

URHEILUKILPAILUT

Euroopan ja maailmankin monet mestaruudet
osoittavat suomalaisten tutut paremmuudet -
hyödynnetty on nyt nämä monet tilaisuudet.

Jääkiekossa MM-kisat pidetty on täällä;
ulkoilmakisoissa on merkitystä säällä:
hiihtäjä voi palellakin Salpausselän päällä.

Suomi - Ruotsi -ottelussa jokavuotisessa
yleisurheilijoiden näin aina taistellessa
innostutaan kilpailijan oman voittaessa.

Menestystä jääkiekko on tuonut leijonalle
enemmän kuin jalkapallo koskaan huuhkajalle;
koripallon susijengi pyrkii korkealle.

HJK on jalkapallon kukko tunkiolla;
pesäpallomestaruus on usein Sotkamolla -
jääkiekossa Tampereella kärki tilastolla.

Suurin on nyt jääkiekossa katsojien luku,
menestys kun vähään aikaan mihinkään ei huku -
ottelussa yleisö ei varmastikaan nuku.

NHL ja KHL kun vievät pelaajamme,
parhaita me emme näe täällä liigassamme -
menestystä heille vain me aina toivotamme.

Valmentaja Jalosella monet mestaruudet;
Kummola taas hoiti pitkään puheenjohtajuudet -
Harkimolla Jokereille suunnitelmat uudet?

Vammaistenkin urheilulla näkyvämpi sija:
Leo-Pekka Tähti oli vuoden urheilija -
neljä vuotta aikaisemmin voitti purjehtija.

Finlandia-hiihdossa nyt sujutella saa,
Lahteen Hämeenlinnasta kun matkan taivaltaa;
Helsinkiinkin maraton tuo monta juoksijaa.

Yleisurheilussa SM-kisat Kalevan;
suunnistuksen tapahtuma viesti Jukolan -
yöllä miehet suorittavat koko urakan.

Urheilussa kansallisuus aina korostuu:
yhtä isänmaallista nyt onko mikään muu?
- korkealle kohota voi saavutusten puu.

Urheilussa pitää olla monta toimijaa:
ensin kun vain pyöritetään seuratoimintaa,
sitten huippu-urheilua seuraa koko maa.

TUL ja SVUL: riita urheilusta -
kiista koski Suomen arvokisaedustusta;
kauan kesti löytää siihen mitään korjausta.

Ammattilaisurheilua pitkään vastustettiin -
sitten rahan merkitys kun viimein ymmärrettiin,
kehityksen mahdollisuus siinä oivallettiin.

Doping on vain lopullista ratkaisua vailla;
Suomessakin kiinni jääty on nyt muiden lailla -
yleisempää käyttö sentään on kai ulkomailla.

Suomi talvikisoja nyt ei voi järjestää,
alppihiihto osaksi kun pitämättä jää -
maamme vuorten korkeudessa muille häviää.

Tampereella käytössä on Hakametsän halli -
Ratinassa toteutettu stadionin malli;
Jyväskylään päättyy aina Keski-Suomen ralli.

Olympiastatusta on moni laji vailla:
keilailu ei huomiota samalla saa lailla -
suunnistusta harjoitetaan metsäisillä mailla.

Lähtökohdan baseball antoi Tahko Pihkalalle
kehitellä pesäpallo Suomen pelaajalle -
levinnyt se kuitenkaan ei yhtään laajemmalle.

Pesäpallo pelinä on kansallista laatua -
toiset lajit urheilussa maailmalta saatua;
olympiamenestyskin vaarassa on kaatua.

Ratsastus on yksi osa hevosharrastusta;
monet ihan innostuvat raviurheilusta,
siihen kun voi hyvin liittää toto-veikkausta.

Urheilua harrastaa voi hiihtokeskuksissa:
Saariselkä Inarissa, Ylläs Kolarissa -
Levi sekä Ruka hyvin lasketeltavissa.

Aavasaksan huipulta voi nähdä naapuriin,
aurinko kun laskee Ruotsin lähimaisemiin -
etelässä Himos, Tahko vievät rinteisiin.

 

HELSINKI

Metropolipääkaupunki on jo Helsingissä:
kasvun rajat voivat tulla vastaan vaikka missä -
naapureina Espoo sekä Vantaa näkyvissä.

Helsingissä järjestettiin olympialaiset:
ponnistukseen yhdistettiin voimat kotimaiset -
vaatimattomuutta loivat puitteet ulkonaiset.

Olympiastadion on restauroitumassa -
jääkiekkoa pelataan nyt Hartwall-areenassa;
Messukeskus näyttelynsä pitää Pasilassa.

Valtaväylä Helsingin on Mannerheimintie;
Esplanadi Kauppatorin reunamalle vie -
markkinoilla silakoita tarjolla taas lie.

Risteilijä Helsingissä saapuu satamaan:
matkailija laiturille heti lasketaan -
Kauppatori vastaanottaa hänet tavallaan.

Kolmen sepän kohtauspaikka alku Aleksilla -
vastassa pian vasemmalla tori Senaatilla;
keskellä sen patsas itse Aleksanterilla.

Eduskuntatalo kun on tehty graniitista,
Finlandia-talossa on pinta marmorista;
kansallinen oopperamme elää musiikista.

Keskustassa oma talo on jo musiikilla;
ennen sitä valmistunut talo Sanomilla -
kohta uusi kirjastokin kaupunkilaisilla.

Suomen Pankki rahoistamme pitää hyvää huolta -
Säätytalo koristaakin kadun toista puolta;
hallituksen toimitilat löytyvät myös tuolta.

Suurin yliopistomme on nyt Helsingissä -
kansallinen kirjastomme torin näkymissä,
empire-tyyli arvoissa näin hyvin säilyvissä.

Kansallinen kavalkadi alkaa arkistosta;
historian muistomerkit löytää museosta -
teatterissa näytelmät saa nähdä katsomosta.

Sibeliuksen monumentti seisoo puistossansa -
Mannerheimkin keskustassa pysyy ratsullansa;
vappukansa lakittaa taas Havis Amandansa.

Mäntyniemi ristitty on Kiillemoreeniksi -
Presidentinlinna jäänyt juhlapalatsiksi;
Kultarantaan mennään aina kesäasujiksi.

Tuomiokirkko kauan sitten Turkuun rakennettiin;
Helsingissä Suurkirkoksi yksi korotettiin -
Taivallahden temppeli taas kiveen kaiverrettiin.

Johanneksenkirkko antaa paikan usealle;
Agricolan kirkon torni nousee korkeimmalle -
Vanhan kirkon ovi auki ohikulkijalle.

Meilahdessa alue on HYKSin sairaalalla,
yliopistollisella Suomen suurimmalla -
sekä Lastenlinnalla ja Naistenklinikalla.

Töölönlahti kahteen osaan jakaa kaupunkia:
lännessä on Bulevardi sekä Hesperia -
idässä taas Kaisaniemi, paljon kukkasia.

Kluuvista on Kruununhakaan vähän kulkemista;
satamaan nyt pääsee heti Kaartinkaupungista -
laiva Katajanokankin lähtee laiturista.

Ullanlinna tähtitornin meille tarjoaa;
Eirasta taas arvokkaita asuntoja saa -
Punavuori Töölöstä sen kyllä erottaa.

Hakaniemi Pitkänsillan takaa aukeaa;
Kalliossa kirkolle saa nousta kukkulaa -
Sörnäisistä itäsuuntaan metro porhaltaa.

Munkkiniemi odottamaan jää vain rannalleen -
Haaga ohjaa kahteen suuntaan menoliikenteen,
Malmi sekä Oulunkylä junat pohjoiseen.

Herttoniemen läpi pääsee Itä-Helsinkiin:
Mellunmäki kuuluu metron pääteasemiin -
Vuosaaressa tutustua voi maahanmuuttajiin.

Helsinki kun sijaitsee näin aivan rannikolla,
herkutella omalla se voi nyt saaristolla:
Lauttasaari, Kulosaari saavat siinä olla.

Kulttuuripääkaupunkeja kun on Euroopassa,
Helsinki ja Turku ovat olleet kunniassa -
monenlaista tilaisuutta oli ohjelmassa.

 

TAMPERE

Tampere on noussut Suomen kakkoskaupungiksi -
uudistusten tarve onkin kova juuri siksi;
Turku oman historian muuttaa kulttuuriksi.

Tampere on kaupungeista suurin sisämaan;
koskenrantaan teollisuutta tuli aikanaan
kapealle kannakselle kylän keskustaan.

Näsijärvi Tammerkosken kautta katoaa
suvannossa katselemaan ensin Ratinaa -
sillan alla Pyhäjärvi sitten odottaa.

Koskenranta oli ennen täynnä teollisuutta;
Tampella ja Finlayson nyt ovat täysin uutta -
Kehräsaari alempana myös luo mukavuutta.

Hotellina Ilves katsoo Tammerkosken rantaa;
kotiin Koskikeskuksesta ostokset voi kantaa -
Ratina pian vaihtoehdon kaupanteolle antaa.

Keskustorin reunamilla arvorakennukset:
Raatihuone viralliset hoitaa edustukset,
Vanha kirkko vihkimiset ja muut palvelukset.

Koskipuisto viherkeidas on nyt kaupungissa -
Mannerheimin perintöä löytyy Tammerissa;
Rosendahl on Pyhäjärven rantamaisemissa.

Tuomokirkko koristeltu Simberg-maalauksilla;
Hämeenkadun päässä kirkko Aleksanterilla -
Kalevassa oma kirkko siellä asuvilla.

Milavida kunnostettu Näsikalliolla;
pelataanko eteläisen puiston kohtalolla?
- Sorsapuisto linnut näyttää aina lammikolla.

Hämeenpuisto kaupungin kun halkaisee nyt kahtia,
itäpuoli keskustalla osoittaa voi mahtia -
länsiosan imago ei haittaa sekään tahtia.

Valtaväylä Hämeenkatu alkaa asemalta,
kilometrin taivalluksen vaatii kulkijalta -
pari pientä pyrähdystä joskus ratikalta.

Hämensilta esittelee meille patsaitansa:
sinne Wäinö Aaltonen ne veisti aikanansa -
torille tai asemalle ohi kulkee kansa.

Pispalasta katsella voi kahden järven suuntaa;
Lauri Viita osasi ne runoiksikin muuntaa -
Pyynikillä pakoon pääsee soraharjun puun taa.

Huvipuisto Särkänniemi lasten toivemaa;
moni laite nuorisoa siellä kuljettaa;
Näsinneula pohjoismaiden korkein olla saa.

Särkänniemen kalliolla on nyt planetaario -
alemmassa kerroksessa  sitten on akvaario;
Suomessahan ainoana oli delfinaario.

Tampereella fuusioista kauan neuvotellaan -
opisto ja teknillinen ovat kampuksellaan;
Polamkissa poliisiksi aina opiskellaan.

Pietilöiden kynänjälki näkyy Hervannassa -
pääkirjasto Metso taas on aivan keskustassa;
moneen suuntaan kaupunki on yhä kasvamassa.

Arboretum kasveillansa täyttää järvenrantaa -
Viikinsaari virkistyksen kesäaikaan antaa;
Pirkkahalli messuvastuun kaupungissa kantaa.

Ensimmäinen tekojää ja jäähalli kun tuotiin,
jääkiekossa menestymisen mahdollisuus suotiin -
uuden hallin odotukset Tampereelle luotiin.

Tampere on jääkiekossa yhä kultamaa:
Ilvestä tai Tapparaa on tapa kannattaa -
mestaruudet miellyttävät joka katsojaa.

Tampereella syödään usein mustaamakkaraa,
torilta tai hallista kun sitä ostaa saa -
Pyynikillä näkötorni munkit tarjoaa.

Laukontori Pyhäjärven laivat lähettää -
ravintolalaivasto vain paikallensa jää;
sauna saadaan koristamaan rantanäkymää.

Lentokenttä ulkoistettu on nyt Pirkkalaan;
Ylöjärven Teivossa taas kilpaa ravataan -
Kangasalan Vatiala antaa hautausmaan.

Ympäristökunnissa on paljon asukkaita:
Nokian ja Ylöjärven, Oriveden maita;
Kangasala kaupungiksi - kasvua ei taita.

 

MAANTIETO

Maantieteelle yhtään mitään mekään emme voi:
tällaiseksi historia maanosamme loi -
idän sekä lännen väliin isänmaamme soi.

Nuorgam kun on Suomen päässä pohjoisinta lakea,
Hattuvaaraa itäisempää paikkaa turha hakea -
keskipisteen laskutapa Piippolalle makea.

Manner-Suomen etelä on Hankoniemen kärkeä;
lännessä on Kilpisjärven rajapyykki tärkeä -
Puolangankin keskipisteen laskennassa järkeä.

Kansallista kauneutta arvomaisemassa:
Koli sekä Punkaharju Savo-Karjalassa -
Tammerkoski Tampereella aivan keskustassa.

Hailuoto on Perämeren Oulun-perukassa;
Aurajoki Turun läpi mereen virtaamassa -
vanhaa aikaa Porvoossa ja uutta Tapiolassa.

Sammallahdenmäellä ovat kivet näkyvillä;
Satakunta levittäytyy Porin ympärillä -
Kokemäenjoen ranta maalaisnäkymillä.

Saimaalla ja Päijänteellä suuren veden rantaa:
kesällä se uimarille virkistystä antaa -
talvella taas järven jää voi kävelijän kantaa.

Keitele on järvi Keski-Suomen maakunnassa,
Oulujärvi Pohjanmaan ja Kainuun maisemassa -
Pyhäjärvi paikassa on aika useassa.

Järviähän meillä vaikka jaettavaksi riittää:
metsiä me vauraudesta saamme paljon kiittää -
kehittyneen teollisuuden luontoon voimme liittää.

Jyväskylä harjultansa etsii Päijännettä -
Kuopiossa Puijo katsoo kohti Kallavettä;
Yyterissä meri huuhtoo rantapenkerettä.

Suuret saaret elättävät kalastajakantaa:
Ahvenanmaa mannertakin maakunnalle antaa -
Kemiönsaari vartioi taas Suomenlahden rantaa.

Suurta saarta sisämaassa juurikaan ei huomaa:
tieto siitä ainoastaan tutkimuksen tuomaa -
Soisalo ja Sääminginkin saari luojan luomaa.

Vesi Itämeressä on melko makeaa -
helposti se rehevöityy kun on matalaa;
talvella taas murtajamme jäätä hajottaa.

Järven laine kesäaikaan täällä liplattaa;
rannikolla kuunnella saa meren kohinaa -
jokiranta tarjota voi koskimaisemaa.

Meillä ovat kaikki muumit aina laaksossaan;
keskiyömme aurinkoa pääsee katsomaan -
joulupukki ajallansa täällä tavataan.

Kansalliset puistot luovat muuttumattomuutta -
turvaavat nyt Suomen luonnon monimuotoisuutta,
jokaiselle käyttäjälle saavutettavuutta.

Pallas-Ylläs parhaiten on ollut suosiossa -
Kekkosella oma puisto Lapin-osastossa;
uusi neljäskymmenes on Suomussalmen Hossa.

Oulanka ja Karhunkierros löytyy Kuusamosta;
eteläinen retkimaasto Espoon Nuuksiosta -
Kolin puiston rinteet Pielisjärven kainalosta.

Revontulet Lapin taivaan joskus valaisevat:
pohjoisessa porotokat niitä katselevat -
Suomeen tulleet turistitkin ne jo tuntenevat.

Turisti ei turhan usein tule Suomeen asti -
Joulumaahan tulijoita kyllä mukavasti;
luontoakin markkinoidaan meillä uutterasti.

Halti kun on korkein kohta Lapin selkosilla,
ylemmäksi yltää yksi huippu naapurilla -
Suomi saa vain tulla toimeen peruslukemilla.

Ilomantsi itäisin on meidän kunnistamme -
alueella vaikuttivat runonlaulajamme;
Outokummun kaivoksen me kohta unohdamme.

Luostareita Venäjältä Suomeen siirrettiin:
Lintula näin saatiin Heinäveden Palokkiin -
Valamokin Laatokalta kotimaisemiin.

Maassamme on kaksi suurta vedenjakajaa;
Maanselkä tai Suomenselkä vedet erottaa:
Jää- tai Itämeri - Järvi-Suomi/Pohjanmaa.

 

KAUPUNGIT

Kehyskunnat tervehtivät Turkuun tulijoita:
Kaarinalla Kuusistossa linnanraunioita -
Raisiossa Myllykään ei saaristoa voita.

Salo täyttää itäosaa Suomen varsinaisen;
Naantalissa kohdata voi miljöön satumaisen -
rengastiellä lepää silmä joka matkalaisen.

Paraisilta pääsee laajaan Turun saaristoon -
Paimiossa parantola pyrkii Unescoon;
rautiellä Forssa on nyt jäänyt paitsioon.

Loimaan saviseudulla vain tasaista on maa;
Huittisista moneen suuntaan auto kuljettaa -
Leineperi Kullaalla on vanhaa Ulvilaa.

Juseliuksen mausoleumin Pori omistaa;
Pyhä Henrik saarnahuoneen Kokemäeltä saa:
Suomen vanhin puurakennus siinä kohoaa.

Harjavalta Cedercreutzin muiston hyödyntää -
Niinisalon varuskunnan pitää Kankaanpää;
Parkanoon ei juna eikä kolmostiekään jää.

Loviisassa linnoitusta bastionin verran -
Högfors teki Karkkilasta tehdaskylän kerran;
Somerolla kartanoita usean on herran.

Länsiosa Uuttamaata on muun muassa Lohjaa;
Fiskars oli aikaisemmin ainoastaan Pohjaa -
Raaseporin raunioille Tammisaareen ohjaa.

Sveitsiä voi virkistykseen käyttää Hyvinkää;
seuraavana etelässä on jo Järvenpää -
Keravakin sopivasti radan varteen jää.

Jämsässä ja Varkaudessa metsäteollisuutta -
Äänekoski suunnittelee tuotantoa uutta;
Valkeakosken tehtailla on yhä jatkuvuutta.

Päijät-Hämeen keskuspaikka Business City Lahti:
sieltä alkaa Kymijoen ja Kymenlaakson tahti -
Kouvolasta Kotkaan asti ulottuu sen mahti.

Vanha Valtionhotelli on vielä Imatralla,
katuverkko ympyröitä yhä Haminalla -
Iisalmessa historiaa virran rantamalla.

Pohjoisessa Karjalassa Joensuu yhteydessä,
etelässä Lappeenranta Saimaan eteisessä -
Mikkelikin järven rantaa Savon sydämessä.

Kiuruvesi nautakarjaa aina kasvattaa -
Suonenjoella viljellään taas paljon mansikkaa;
Orimattilassa nähdä taidettakin saa.

Rautateiden risteyksessä Keuruun Haapamäki -
Saarijärven Paavo nälkää katovuodet näki;
Lieksasta saa Kolin huipun matkailijaväki.

Kitee kaikkein itäisin on maamme kaupungeista;
Kemijärven pohjoisessa tuntee tuntureista -
Kuusamon taas kierroksia usein vaeltaneista.

Kannuksessa Pouttu tekee meille makkaraa -
Kurikassa Mietoa ei voi vain unohtaa;
Viitasaaren koskia on monta kuohuvaa.

Hiippakunnan piispanistuin on nyt Lapualla -
puukkoja on valmistettu aina Kauhavalla;
Serlachiuksen museoita Mänttä-Vilppulalla.

Pohjanmaalla nimet Ruotsin kuninkaallisilta:
Kristiina ja Uusikaarlepyykin naapurilta -
Raahe sekä Pietarsaari maamme mahtavilta.

Kauhajoelle eduskunta päätti matkustaa;
Närpiöstä koko Suomi tomatteja saa -
Alajärvi Alvar Aallon kotimaisemaa.

Pohjanmaalla Seinäjoki keskus eteläinen -
Vaasassa on monellekin ruotsi synnynnäinen;
Kokkola on alueella sitten keskimmäinen.

Kalajoki virtaa Ylivieskan keskustassa -
rantamilla presidentit ensin kasvamassa:
Ståhlberg Haapajärvellä ja Kallio Nivalassa.

Haapavesi suksiansa yhä mainostaa -
Oulainenkin Pyhäjoen varteen kodin saa;
Pudasjärvi Iso-Syötteen rinteet tarjoaa.

Oulussa jo Pohjois-Suomen makuun päästä voi;
Kainuuta kun Kajaani nyt yksin hallinnoi,
Rovaniemi Lappia jo oikein tunnelmoi.

 

MAAKUNNAT

Ahvenanmaan metsäkauris täyttää vaakunoita;
asukkaista suuri osa merenkulkijoita -
suomen kieli ruotsia ei siellä koskaan voita.

Varsinaisen Suomen kaksi lippua ja peistä
saavat ristiasennossa vaakunassa seistä -
Nousiaisten kivikirkko vanhin säilyneistä.

Satakunnan alueella paljon teollisuutta -
musta karhu kruunun alla kuvaa voimakkuutta;
Tyrvään kirkon restaurointi on nyt ihan uutta.

Pirkkalasta nimensä on saanut Pirkanmaa -
turkisaihe koristaa maakunnan vaakunaa;
Pälkäneellä rauniokirkko meitä odottaa.

Ilves jaksaa seistä Kanta-Hämeen vaakunassa;
Hämeenlinnan Verkatehdas usein ohjelmassa -
panssareita sekä kivikirkko Hattulassa.

Vedenneito Päijät-Hämeen kuvan kaunistaa;
Lahden Sibelius-talo puuta vaaleaa -
Hollolassa keskiajan kirkon nähdä saa.

Uusimaa on ruotsiksikin osin asutettu -
Lohjan kaivos sekä Laurin kirkko rakennettu;
venettä ei vaakunasta ole unohdettu.

Kymenlaakson aluetta koko kaakon kulma:
teollisuuden taantuminen maakunnassa pulma -
lohiverkko vaakunassa aihe vähän julma?

Kaksi käsivartta sekä miekat Karjalassa
esitetty kummassakin idän vaakunassa -
pohjoisessa Kontiolahti Joensuun tuntumassa.

Etelässä rippeitä vain lääni-Viipurista -
rajaseudun vesistöistä vielä juhlavista;
nauttia voi yhä Kaakkois-Suomen maisemista.

Eteläinen Savo tuntee väestökadon huolen -
Mikaeli Mikkelissä kulttuurisen puolen;
vaakunassa oikealle jousi ohjaa nuolen.

Pohjois-Savon jousen suunta onkin vasempaa;
savolaisuus Kuopiossa huipun saavuttaa -
käyttää voidaan Siilinjärven lentoasemaa.

Soidinmetso aihe Keski-Suomen vaakunalla;
järviä ja metsiä on paljon kaikkialla -
Jyväskylän Paviljonki melkein asemalla.

Eteläinen Pohjanmaa nyt tuskin häviää:
Seinäjoen Aalto-keskus ohjaa kävijää -
vaakunassa kolme kärppää, musta hännänpää.

Pohjanmaa on oikeastaan osa Pohjanmaata;
kaksikielisyyttä siellä yritetään taata -
Vaasan neljä kärppää eivät toisin olla saata.

Merenkurkun rannikkoa Keski-Pohjanmaa:
pieni mutta itsenäinen se nyt olla saa -
näätä koettaa vallata maakunnan vaakunaa.

Kuusi kärppää jokilaaksot kaikki kuvastaa;
Lapin jälkeen suurin on nyt Pohjois-Pohjanmaa -
Koillismaankin alueeseen mukaan ottaa saa.

Oulun läänin itäosa Kainuun muodostaa;
Kaukametsä Kajaanissa näyttää ohjelmaa -
kuusihirsi aalloilla on osa vaakunaa.

Ounasvaara laajaan Lappiin meidät johdattaa -
Rovaniemen Arktikum nyt auttaa tutkijaa;
vaakunassa villimies vain nuijaa kantaa saa.

Vähän aikaa maakuntana Itä-Uusimaa:
Pernajan ja Porvoon vanhat kirkot tarjoaa;
kolmen liekin kokonaisuus kuvaa vaakunaa.

Maakuntien kasveista on joku harvinainen:
hämeenkylmänkukka - kangasvuokko karjalainen;
Satakunnan vitamiini, tyrni kotimainen.

Useassa kunnassa on paljon asukkaita:
Lieto Turun naapurina Vanhalinnan maita -
Janakkalan Linnatuuli kolmostien on laita.

Vihdin kunnan kotina on Länsi-Uusimaa;
Mäntsälästä rautatie jo Lahteen johdattaa -
Helsingille aluetta Sipoo antaa saa.

Laukaassa voi lomanviettoon käyttää Peurunkaa;
Mustasaari Korsholmista nimen suomentaa -
Kempeleeseen Zeppelin tuo monta ostajaa.

 

MUSEOT

Museolle määrätty on monta tehtävää:
historian kulkua se meille esittää,
näyttelyssä entisaikaa ja sen elämää.

Katselemme kulttuurimme koko menneisyyttä;
esitämme eilispäivää ja sen elävyyttä -
valaisemme historian omaa hämäryyttä.

Rakennukset saamme nähdä ulkomuseossa;
kuvataiteen saavutukset taideosastossa -
luonnontieteen kokoelmat ovat luettelossa.

Ateneum on kansallinen taidegalleria -
Kiasmaaakin se tarkoittaa ja Sinebrychoffia:
esillä on maalauksia sekä veistoksia.

Seurasaaren rakennukset ovat suosiossa -
Luomuksella luontokohteet hyvin varastossa;
Uspenskilla katedraali torin kainalossa.

Kaupungilla teatteri ja laaja museonsa -
Tamminiemeen Kekkonen näin jätti kohtalonsa;
Mannerheim taas Kaivopuistoon teki asuntonsa.

Suomenlinna muodostaakin oman museonsa -
Sotamuseolla on myös koko kalustonsa,
Designmuseolla kaikki kauniit maljakkonsa.

Urheilulla museonsa on stadionilla -
omansa myös teatterilla, arkkitehtuurilla,
tekniikalla, valokuvataiteen otoksilla.

Vapriikissa, Rupriikissa paikat museolla -
Heurekassa leikkiä voi pelitiedostolla;
Kotkassa on koti Merikeskus Vellamolla.

Museoita entisessä tehdas-Tampellassa:
postia ja jääkiekkoa käydään katsomassa;
poliisi taas museonsa näyttää Hervannassa.

Finlaysonin museossa näkee vakoojia -
Werstas sitten esittelee työväenkulttuuria;
Amurissa museo on työläiskorttelia.

Uudessa nyt saavat olla muumit museossa;
edelleenkin Lenin Työväentalon osastossa -
Sara Hildén Näsijärven rantaruohikossa.

Hämeenlinna Sibeliusta muistaa, syntymää -
Loviisaan ja Turkuun muisto säveltäjän jää;
mekaanista musiikkia Varkaus esittää.

Turkuhan on ensimmäinen, vanhin kaupunkimme;
siellä siksi ollut on myös kehto kulttuurimme -
sivistyksen juuret sieltä aina löytäisimme.

Keskiajan historiaa Turun kaivauksissa;
Suomen Joutsen Aurajoen rantalaiturissa -
ostoksilla vierailla voi Hansa-korttelissa.

Tall Ships Races toi taas Turkuun monta purjelaivaa;
Luostarinmäen museossa käsityö ei vaivaa -
Aboa Vetus et Ars Nova esiin saatiin kaivaa.

Taidemuseoita on jo täynnä koko maa:
Helsingissä Andersonin Amos laajentaa -
Espoon Emma modernimpaa näyttelyynsä saa.

Hyvinkäällä nähdään rautateitä varhaisia;
Kangasalla esittelee autot Mobilia -
Turun Forum Marinum on laivan historia.

Inarissa saamelaiset Siida esiin saa;
metsän meille Punkaharjun Lusto kartoittaa -
Jyväskylä näyttää käsitöiden maailmaa.

Pukstaavissa Sastamala kirjan tarjoaa;
lasia ja metsästystä Riihimäellä saa -
Loimaan Sarka maataloutta meille tallentaa.

Järvenpäässä Sibelius kun asui Ainolaa,
Tarvaspää ja Hvitträsk ovat samaa maailmaa;
Visavuoren vitriineissä Wikström olla saa.

Uusimaa voi näyttää meille ruukinkartanoita,
jotka ennen hallitsivat tehtaan valimoita -
Fagervik ja Mustio ja Billnäs museoita.

Perintönä kohteita on monta Unescolla:
vanhan Rauman rakennukset saavat niitä olla -
Merenkurkku Ruotsin kanssa Vaasan rannikolla.

Verlan tehdas museo on Jaala-Kouvolassa,
Suomenlinna satamassa vartioitavassa -
Petäjävedellä kirkko maalaismaisemassa.

 

MATKAILU

Suomalaisten suosikkeja matkakysynnässä:
Italia, Espanja ja Kreikka etelässä -
Ruotsissa ja Virossa vain käydään kääntymässä.

Viisumi nyt Venäjälle yhä tarvitaan:
jokainen sen matkallensa joutuu hankkimaan;
risteilyissä matkailuun on menty vapaampaan.

Meille saapuu turisteja aivan mannermaisia:
venäläisiä, ruotsalaisia sekä saksalaisia -
brittejäkin maahan tulee matkustelevaisia.

Visit Finland -yksikössä koetetaan nyt toimia:
turisteja ulkomailta yritettään poimia -
työ vain aina tarvitsisi paljon lisävoimia.

Maailmalla Suomea näin tehdään tunnetuksi:
luonnossa on puhdasta ja täällä luistaa suksi -
metsän lintu meillä tahtoo tulla kuunnelluksi.

Matkailussa muistamme myös omaa kotimaata:
ulkomaille lähteä me emme aina saata -
lomanvietto kotimaassa täytyy täällä taata.

Kotimaista tuotantoa matkat Aurinkoiset;
Tui/Finnmatkat järjestävät nyt jo ihan toiset -
Kalevankin omistajasuhteet samanmoiset.

Kaivopuisto itsenäisyyskuusta kasvattaa;
Turussa on Ruissalo ja sitten Kupittaa -
Hämeenlinna Aulankoa, Kotka Sapokkaa.

Turun linna laivat ottaa satamassa vastaan -
Savonlinnan Olavilla juhla oopperastaan;
Hämeen linna tunnetuksi tuli vankilastaan.

Kananmunat meille saadaan usein Laitilasta;
Airistolta lähteä voi venesatamasta -
huvipuiston Lieto näyttää nyt Zoolandiasta.

Seinäjoella Lakeuden Risti keskustassa -
Vaasan Wasalandia on rannan tuntumassa;
Tietomaa on Oulun näyte teknologiassa.

Nallikari Oulussa on vapaa-ajan maa -
Pyhäjärven Vaskikello tauon rauhoittaa;
Jalokivigallerian Kemi näyttää saa.

Kylpylöistä Espoossa voi mennä Serenaan -
Flamingo on sijoitettu Vantaan maailmaan;
Caribia Turussa jo hyvin tunnetaan.

Holiday Club monen paikan lomavalikossa:
Naantali ja Saimaa aina hyvin luettelossa -
tropiikista nauttia voi jopa Kuusamossa.

Porvoossa voi vierailla myös Haikon kartanossa;
Katinkullan kylpylä on Kainuun Sotkamossa -
Oulussa ja Nokialla Eden suosiossa.

Linnanmäki kesäaikaan lapset valloittaa;
Tykkimäki, Visulahti vierailijat saa -
lännessä on PowerPark ja vielä Puuhamaa.

Lumilinna joka talvi Kemiin rakennetaan;
Hiekkalinna Lappeenrannan kesään uudistetaan -
Kalajoen hiekkasärkkiin jäljet kaiverretaan.

Vuokatti kun vaihtelevan maaston tarjoaa,
Bomban talo Nurmeksessa meitä odottaa -
Kajaanissa Paltaniemen kuvat nähdä saa.

Kerimäen puukirkko on suurin maailmassa;
Retretti on luolastossa aika avarassa -
Mäntyharjun monitaidekeskus Salmelassa.

Langinkosken kalamaja keisarilla maan -
arboretum kuuluu Elimäen Mustilaan;
eläinpuisto Pajarilla Kiteen-hovissaan.

Lappeenrannan linnoitus sai monta rakentajaa -
museona Mikkelissä pidetään päämajaa;
tykistöä nähdä saa jos Kankaanpäähän ajaa.

Ahvenisto Hämeenlinnan vanhaa uimarantaa -
Meri-Teijo Perniössä lasketella antaa;
Messiläkin Hollolassa korren kekoon kantaa.

Taiteilijayhteisö kun eli Tuusulassa,
Rantatiellä viihtyi moni hyvin asumassa -
Halosella oma niemi järven pohjukassa.

Poliittiset keskustelut Suomi-areenalla
ohjelmassa heinäkuussa Porin kamaralla -
sanottavaa aina riittää joka puhujalla.

 

ILMASTO

Ilmastoa ihmetellen ihastella voimme:
kylmäksi jos ennen vanhaan kotimaamme koimme,
lämmitykseen järjestelmät tehokkaat me loimme.

Suomi lepää pohjoisella pallonpuoliskolla;
lämmittävän merivirran luona hyvä olla -
merellä ja mantereella, väli-ilmastolla.

Sateeksi ja pimeäksi syksy tekee sään:
muuttolinnut pakenevat kaikki etelään -
ruska sentään piristää voi meitä värillään.

Ilmastomme vaihtelu on usein näkyvää:
takatalvi huhtikuussa saattaa yllättää -
intiaanikesä on kun lämmin päälle jää.

Useinkaan me herkuttele emme hellesäällä,
viileää kun kesälläkin tahtoo olla täällä -
vaatteita vain pitää olla riittävästi päällä.

Aurinko kun paistaa, näkee hyvin taivaan sinen -
Suomen sää vain tahtoo olla aika oikullinen:
sadepilven tehtävä on poudan peittäminen.

Kesällä me iloitsemme lämpimästä säästä -
talvella taas virkistymme lumesta ja jäästä;
ilmastolla helpolla ei Pohjolassa päästä.

Ensilumi syksyn voikin heti lopettaa,
taikka se vain sulaa pois ja paljas on taas maa;
kulua voi aikaa - sitten talvi tulla saa.

Lunta joskus pyryttää ja valkoinen on maa;
lumiukon suojalumi hyvin pystyyn saa -
siitä voi myös lumilinnan aina rakentaa.

Harvoin enää joudummekaan paukkupakkaseen -
huomaamme näin ilmastomme nyt jo muuttuneen;
pitkä talvi meillä jatkuu kyllä edelleen.

Liukkautta varoa saa talvisella säällä,
välillä kun kulkemaankin joutuu ihan jäällä -
autoissahan pitää olla nastarenkaat päällä.

Ilmatieteen laitos meille säätä ennustaa:
sateet, tuulet, lämpötilat kohti tulevaa -
meteorologi usein kritiikkiä saa.

Kesäisenkin päivän sade joskus kastelee -
kaikelle se kuitenkaan ei aina pahaa tee:
riittävästi kosteutta luonto tarvitsee.

Ukkonen kun pilviänsä väliin kuvioi,
seuraavaksi kesätaivas sitten salamoi -
sateenkaaren aurinko taas siihen luoda voi.

Myrskytuuli meillä joskus puutkin maasta kaivaa -
aiheuttaa monenlaista huolta sekä vaivaa;
nopeasti joku kyllä sähkölinjat raivaa.

Talvella kun kylmä viima pakkasella hyytää,
rakeitakin taivas joskus niskaamme voi syytää -
lämpimämpää ilmastoa moni silloin pyytää.

Katastrofi luontoa kun jossain tuhoaa,
sellaiselta rauhassa nyt Suomi olla saa -
tulivuorta, järistystä koe ei tämä maa.

Hirmumyrskyt rauhoittuvat tänne tullessaan -
valtameren tsunami ei osu ollenkaan;
tulva koko omaisuutta ei vie mukanaan.

Tarkkailuun on otettava muutos ilmastomme,
kärsimään kun joutuu siitä koko maapallomme -
siihen pitää kiinnittää nyt täysi huomiomme.

Ilmasto näin Suomessakin väistämättä muuttuu:
lämpötilan kohotessa talvi joskus puuttuu -
muualla on nähty jo kun luonto oikein suuttuu.

Seurata me saamme vielä kuinka maamme makaa:
minkälaiset kortit meille tulevaisuus jakaa,
tavoitteet ja kiinnostus kun varmasti on vakaa.

Miltä mahtaa Suomi näyttää sadan vuoden päästä;
entäpä jos kohtalo ei ihmiskuntaa säästä?
- ennenkin on eroon päästy jopa mannerjäästä.

Jatkammeko kehitystä kuten tähän asti -
jos me emme varoitusta ota vakavasti,
häämöttääkö edessämme viimeinen jo rasti?

Parempi on kuitenkin nyt optimisti olla;
leikkiä ei kannatakaan toisten kohtalolla -
ongelmat on ratkaistava aina sovinnolla.

 

LUONTO

Tuhansia järviämme metsät ympäröivät;
pelloilla ja niityillä kun heinät heilimöivät,
jänikset ja oravatkin sinne ikävöivät.

Liikkuminen luonnossa on aina rauhoittavaa -
näkymiä matkailuun se meille hyvin avaa,
väkeä kun täällä liikaa milloinkaan ei ravaa.

Pakopaikan kaupungista luonto tarjoaa,
metsässä kun vapaasti vain kuljeskella saa -
mainioita maastojamme maamme mainostaa.

Toistaiseksi talvella on aina saatu lunta;
luonto nukkuu sikeästi autuasta unta -
kevättä jo odottelee koko luomakunta.

Tulviakin sademäärä joskus aiheuttaa:
joenuoma liikaa vettä yhtä aikaa saa -
siitä kärsii useimmiten laaja Pohjanmaa.

Luontoa on suojeltava ihan jatkuvasti:
katsottava tarkkaan minne viedään jätelasti -
saastuttajaa rangaistava aina ankarasti.

Luonto kärsii jatkuvasti kaivostoiminnasta:
Talvivaaran sotkuja nyt selvitellään vasta -
luonnonsuojelijat eivät lakkaa vaatimasta.

Ympäristöyhteistyötä tehdään koko ajan:
saasteet voivat naapurista tulla yli rajan -
lopettaa me tahtoisimme toimet saastuttajan.

Kertakäyttökulttuurissa uutta näkemystä:
ruvettu on harrastamaan kaiken kierrätystä -
jätteidenkin lajittelu saa jo ymmärrystä.

Tarpeetonta tavaraa voi edelleen nyt myydä.
kaikkea jos turhaakaan ei roskiin heti syydä
taikka kirpputorilla ei liikaa hintaa pyydä.

Puutarhassa moni tahtoo itse kasvattaa:
vihannesta, juuresta ja hedelmääkin saa;
kukkia myös koristeeksi antaa oma maa.

Rypsistä ja rapsista kun ruokaöljyn saa,
sokeria juurikkaana myös voi kasvattaa;
ulkomaille Suomesta nyt viedään kuminaa.

Maakuntia voi myös kivilaji edustaa:
gneissin siihen valinnut on Keski-Pohjanmaa -
liuskekivi helpostikin osiin halkeaa.

Sateenkaaren värit koruun antaa spektroliitti;
Lappajärven tulivuoren laavaa kärnäiitti -
fosfaattia tuottaa Pohjois-Savon apatiitti.

Lappi ilman muuta aina kultaa rakastaa -
pallokiven pyörylöitä katsoo Pirkanmaa;
marmoria maailmalla usein nähdä saa.

Sarvivälkkeen tummuutta kun näyttää Uusimaa,
Keski-Suomen dioriitti voikin olla tummempaa -
Päijät-Häme diabaasista magman tunnistaa.

Vuolukivi pehmeää on Pohjois-Karjalaa -
Kymenlaakson rapakivi murentua saa;
hiekkakivi kerroksia aina muodostaa.

Lounais-Suomi graniittinsa punaiseksi saa,
väriltänsä harmaammaksi Vaasan Pohjanmaa -
Ahvenanmaan kalkkikiven pinta vaaleaa.

Tatteja ei ruokailussa moni sieni voita -
kantarellit oikeastaan keltavahveroita;
myrkyllinen kärpässieni kiusaa poimijoita.

Korvasienen käsittely vaatii tuntijoita;
rouskuja on useitakin, niin myös haperoita -
lampaankääpää, vahakkaita sekä malikoita.

Suot ja niityt saraa sekä heinää kasvavana -
saniaisten itiöitä tuulen jakamana;
sammalilla, jäkälillä kaikki alustana.

Kotkansiipi komeana lehdet levittää;
imarre tai alvejuuri sille häviää -
lieko taikka korte paljon pienemmäksi jää.

Nurmikkona toimia nyt moni heinä saa:
timotein ja kastikankin tuntee koko maa -
järviruoko moneen metriin aina kohoaa.

Tupasvilla lämpimästi niityn vaatettaa;
vihvilän tai piipon siellä joskus nähdä saa -
aro taikka niitty suolaheinän kotimaa.

 

KASVIT

Metsiä on paljon sekä löytyy lakkasoita;
siellä kasvaa mustikoita sekä puolukoita -
aina vain ei tahdo olla niiden poimijoita.

Kotiportin tuntumassa monta pihlajaa -
katajakin kaikkialla katsoo maisemaa;
leppä, haapa lehtiänsä väristellä saa.

Ruusupensas joka pihaa joskus koristaa -
tuomen valkokukilla on tuoksu huumaavaa;
tammi terhot pudottaa kun syksyinen on maa.

Lehmuksista puistokadun reunaa tuuheaa -
vaahterassa syksyn lehti aina punertaa;
pajuistahan pillejä ja kissojakin saa.

Jalompia lehtipuita saarni on ja jalava;
pajuihin taas lukeutuvat raita sekä halava,
kuten vähän isompikin piilipuu tai salava.

Syreenien tuoksuhan voi olla huumaavaa;
puistossa on terttuseljaa sekä kuusamaa -
koiranheiden kukka lumipallon muodon saa.

Pohjoisessa keltaisia kasvaa kulleroita,
etelässä enemmänkin kevätesikoita -
kurjenmiekan komeutta monikaan ei voita.

Valkovuokko helposti kun lehdon kaunistaa,
ruiskaunokki rikkaruohon leiman joskus saa -
kissankellon kukinnoista sinisenä maa.

Niityllä me ihailemme päivänkakkaraa;
laajat kankaat voivat kasvaa pelkkää kanervaa -
maitohorsma kaikkialla saa vain rehottaa.

Suopursulla kasvupaikka varmasti on suo;
rantaan mesiangervokin kukintonsa luo -
järven vettä lumpeenkukka valkoisena juo.

Leskenlehti keväällä kun aikaisin jo herää,
aika pian myös sinivuokko ihailua kerää -
orvokit ja lemmikit taas kesäisempää erää.

Kukissansa värejä on monta apiloilla;
leinikkejä, hanhikkeja kasvaa nurmikoilla,
voikukkia ja saunioita jopa tunkioilla.

Taipaleella tavata voi kangasmaitikoita -
kuten kultapiiskuja ja eri keltanoita,
pikku metsätähtiä ja vaikka vanamoita.

Muuraimia, karpaloita sekä juolukoita;
pellonlaita hiirenvirnaa ja myös mataroita -
koti siankärsämöä, piharatamoita.

Riittävästi varsia on aina lillukalla;
pillikkeen ja peipin kukat ylähuulen alla -
tädykkkeenkin saattaa nähdä tarkkaan katsomalla.

Talvikit kun koristavat metsämaisemaa,
tähtimöitä, tervakoita mäellä nähdä saa -
neilikatkin tervehtivät kedon kulkijaa.

Orkidea ei luonnossamme näytä väriänsä -
Maarialla kuitenkin on oma kämmekkänsä;
valkolehdokkikin hyvin tietää näkyvänsä.

Alpi kasvaa rannalla tai tertun muodostaa;
valkoisena raatteen kukka ilahduttaa saa -
myös suokukka kasvupaikkaa vaatii kosteaa.

Oma marja variksella sekä oravalla -
rentukalla pitää olla kosteutta alla;
kihokki syö hyönteisiä tukehduttamalla.

Polvea ja jalkaa voikin kurki kasvattaa;
käpäläänsä auliisti taas kissa tarjoaa -
putkea ei koira taikka karhu muille jaa.

Kurjella ja harakalla oma kello on;
kaali sekä rieska antaa käelle ravinnon?
- sudenmarja syötäväksi täysin kelvoton.

Ohdakkeet ja takiaiset kiinni voivat tarttua;
pietaryrtti kadunreunaan syksyllä voi varttua -
poimulehti vihreänä rauhassa saa karttua.

Väritöntä olemusta esitttelee pujo;
nokkospehkon näkymä on enemmänkin rujo -
lupiini ei levinneenä ole yhtään ujo.

Hierakka ja tatar ovat huomaamattomampia,
kannusruoho sekä rantakukka komeampia -
ulpukat taas keltaisina koristavat lampia.

 

ELÄIMET

Saimaannorppaa suojella nyt pitää koko ajan:
kanta on jo ylittänyt kolmensadan rajan -
symbolimme luonnossa on kiusa kalastajan.

Kaikkialla maassamme on metsää parannettu,
kasveista ja eläimistä monet rauhoitettu -
suojelua vesistöihin samoin sovellettu.

Metsää kun on suurin osa maamme pinta-alasta,
iloita me hyvin voimme jokaisesta palasta;
turhaan emme järvistäkään saalista nyt kalasta.

Joistamme ja järvistämme moni kalastaa -
vesikin on laajalti nyt jälleen puhtaampaa;
maailmalla käytetään myös paljon Rapalaa.

Metsästystä halutaan myös meillä harrastaa -
ammattia siitä ei nyt enää oikein saa;
riistanhoitopiireissä on monta neuvojaa.

Metsästyksen avulla voi säätää hirvikantaa;
kasvatettu kirjolohi parhaat saaliit antaa -
tarvita ei välttämättä edes järvenrantaa.

Lehtimetsää maasta löytyy vähän etelästä -
havumetsävyöhykkeemme alkaa sitten tästä;
tunturilla poro nauttii tundraelämästä.

Vehnä, ohra, kaura ja ruis viljalajikkeita -
navetoissa nautoja ja porsaanvonkaleita;
kanaloissa kasvatetaan paljon broilereita.

Tuotannossa moni vaatii luonnonmukaisuutta;
geenimuuntelulla haetaan lisää tehokkuutta -
helposti vain vastustetaan kaikenlaista uutta.

Korkeasaaren laiturilta pääsee eläintarhaan;
esittelyn eläimistä sieltä saa näin parhaan;
Ähtäri ja Ranuakaan eivät johda harhaan.

Monella on kokemusta eläinlemmikeistä,
kissoista ja koirista kun taitetaan nyt peistä -
molempien suosio on hyvin perinteistä.

Näyttelyissä kissat sekä koirat kaikenlaiset:
rodut sekä koti- että monet ulkomaiset -
mukana myös voivat olla omat maatiaiset.

Ilveshän on pedoistamme ainoana kissa;
susikanta suurimmalta osin kadoksissa -
kettuja taas runsaammin on tavoitettavissa.

Siili aina varoa ei muista liikennettä -
saukko nyt ei pelkää meillä kylmempääkään vettä;
kärppä liikkuu vikkelästi pitkin penkerettä.

Koiriakin supi sekä naali, napakettu -
jälkimmäinen harvinainen, siksi rauhoitettu;
sitä näätäeläimiin ei ole sovellettu.

Ahma, poron vihollinen, hyvin tunnetaan;
mäyrä lähtee onkaloista yöllä kulkemaan -
minkki elää vangittuna turkistarhoissaan.

Majavat kun päivystävät jokipadoillaan,
piileksivät monenlaiset myyrät luolissaan -
hiiriä ja rottia vain aina inhotaan.

Piisami on jyrsijä ja turkin kasvattaa;
hilleri on petoeläin: muita syödä saa -
vesikko ja lumikkokin samaa porukkaa.

Tunturien Lapissa on sopulien maa;
päästäistenkin joukko oman luokan muodostaa -
lepakoiden parvi lentää puusta toiseen saa.

Ahvenanmaan metsäkauris löytyy saaristosta -
valkohäntäpeura tuli Laukon kartanosta;
villisika joskus hyppää tielle pensaikosta.

Silakka ja muikku ovat pikkukalaa hyvää;
hauen sekä kuhan koti järvivettä syvää -
siian sitten jokea jo merta lähestyvää.

Järviemme asukas on lahna vakinainen -
Porin torin erikoisuus joen nahkiainen;
silli taas on merikala täysin ulkomainen.

Kampela on litteä ja made matikkaa;
taimen lohen sukua ja kuore muistuttaa -
kilohaili parvissa ui pitkin ulappaa.

Sammakoiden kurnutusta joskus kuulla saa -
etana taas sarvillansa säätä ennustaa;
varoa saa kyykäärmettä kiemurtelevaa.

 

LINNUT/HYÖNTEISET

Yleisimmät lintulajit Suomen maisemissa:
peippo sekä pajulintu metsän uumenissa -
talvehtiva talitintti näkyy kaupungissa.

Satakielen tiedämmekin laulumestariksi,
sinirinnat lähestulkoon samanveroisiksi -
punarinnat laulajiksi hieman vienommiksi.

Västäräkki pyrstöänsä aina keikuttaa;
varpusenkin kaupungissa usein nähdä saa -
punatulkku olemusta näyttää pulleaa.

Hippiäinen mitattu on kaikkein pienimmäksi;
keltaisimman linnun tuntee kuhankeittäjäksi,
keltasirkun väriänsä vähän säästäväksi.

Tilhi, närhi värikkäitä höyhenpuvussaan -
kottaraisten konserttia usein kuunnellaan;
kertut, siepot kirvisetkin ehkä tunnetaan.

Harakka ja varis, naakka löytyy kaupungista;
muuttolinnut aloittavat kiuru/leivosista -
toiset rastaat erottuvat hyvin laulavista.

Käpylinnut ovat havumetsän asukkaita;
kivitasku, lepinkäiset käyvät avomaita -
peukaloisen, urpiaisen näyttää pellonlaita.

Isompi tai pienempi on meillä lepinkäinen;
tiltaltti on linnuistamme melkein pienimmäinen -
puukiipijä metsän taikka puiston eläväinen.

Käenpiika lisää muuttolintujemme lukua -
leppälintu punaista voi näyttää höyhenpukua;
sirittäjä sitten onkin uunilinnun sukua.

Tikat ovat metsän puissa rungon nokkijoita;
pääskyjä ei lentäjinä toinen lintu voita -
kurjen elinympäristö rantoja ja soita.

Pöllöistämme unohda me emme huuhkajaa;
pyrstöstänsä teeri taas on helppo tunnistaa -
töyhtöhyyppää joskus näkee, harvoin haikaraa.

Taivaanvuohen pyrstösulat määkimisen syy -
rantaan meriharakka tai viklo pesiytyy;
aika pieni metsän kanalinnuksi on pyy.

Kuovin kutsun kesäiltaan useinkin saa kuulla,
kuukkelikin kumppaniksi sitä saattaa luulla -
kuikka tuntee järvenselkään mistäpäin voi tuulla.

Metso suurin on ja komein kanalinnuistamme;
haukat, kotkat, kalasääksi petolintujamme -
sorsat, lokit ja myös tiirat aina rannloillamme.

Koskelot ja sotkat, telkkä vesilintujamme -
rantasipin, liron, kurpat täältä tavoitamme;
riekko lintu maakunnan on Peräpohjolamme.

Pulut saavat kaupungissa kaikkialla olla,
hanhet, haahka, merimetso ovat rannikolla -
haapana ja tavi, uikut järviravinnolla.

Lintujakin maahamme on voitu istuttaa:
fasaaneja maastossa ja tiellä nähdä saa -
strutsitarha munia ja lihaa tarjoaa.

Muuttolintu talveksi kun lentää etelään,
tällä tavoin hyvin välttää kylmemmän se sään,
ruokailua vaikeuttavan lumen sekä jään.

Sisilisko vikkelästi koloon pujahtaa;
mehiläinen ihmiselle tekee hunajaa -
varoa saa ampiaista, paarmaa purevaa.

Tuhatjalkaisella onkin aika monta raajaa -
heinäsirkan sirityksen värähtely taajaa;
rapu ehkä ilahduttaa aterian saajaa.

Hyönteisistä hyötyä on luonnon apureina -
hyttyset ja kärpäset vain kiusankappaleina,
kimppuun kun ne käyvät vaikka ihan joukkueina.

Hetken sudenkorento vain jahtaa saalistaan -
muurahaiset keoissansa kulkijoita maan;
hämähäkit hyönteisiä eivät olekaan.

Suruvaippa suurimpia Suomen perhosista -
sitruuna- ja nokkosperho kaksi tavallista;
moni pitää komeasta perhosritarista.

Meillä tesmaperhonen nyt tavallisin on;
kaali/lanttu antaa kahden lajin ravinnon -
yökkösten ja kiitäjien yö on valoton.

 

VUODENAJAT

Vapaasti me edelleenkin ihailla nyt saamme
kesäistä ja talvisempaa kotimaisemaamme,
jota ovat puolustaneet meidän sotilaamme.

Suomen neljä vuodenaikaa vaihtelua tuovat:
kevät, kesä, syksy, talvi järjestyksen luovat -
hellettä ja pakkasta ne meille tänne suovat.

Vuodenajan vaihtelua täällä ei voi laistaa:
kesäyönä napapiirin aurinkokin paistaa -
ahdistavaa pimeyttä talvella saa maistaa.

Aurinkoinen kevätaamu valoisana herää;
kasvikunta voimiansa kesää varten kerää -
muuttolinnut muodostavat monta paluuerää.

Kesällä kun väki muuttuu lomanviettäjäksi,
hellettäkin joskus saadaan hetken ystäväksi -
järvivesi vähitellen tulee lämpimäksi.

Aurinkoa Suomessa sentään joskus saa:
kesäaikaan itseänsä voikin ruskettaa -
uimaranta kutsuu luokseen monta palvojaa.

Kesällä kun valoisuus voi olla kiehtovaa,
talvella taas pimeyttä moni kavahtaa -
kevät/syksy tulevaan näin valmistella saa.

Kesän väri syksyn ruskaan aina häviää;
lumen alle kasvikunta talvella kun jää,
kevät sitten kaiken luonnon eloon herättää.

Joskus vasta huhtikuussa talvi nukahtaa -
siitä sitten kevään aika heti alkaa saa
valmistella kesää, vuodenaikaa seuraavaa.

Kevään tulo ongelmitta talvea ei voita:
maantie meillä esittelee routavaurioita -
kelirikko monin paikoin haittaa kulkijoita.

Kesämökki monellekin kruunaa kesäloman:
uimaan pääsee laiturilta saunan ikioman;
avantoon voi mennä kesken talven valottoman.

Joka vuosi puheenaiheen saamme keväässämme:
jääkiekkoon ja euroviisuun tunteen herätämme,
varsinkin jos niissä vielä taaskin häviämme.

 

KUUKAUDET

Tammikuu kun uuden vuoden aina aloittaa,
loppiainen meitä vastaan ensin tulla saa -
talven aika: viimeistään nyt valkoinen on maa.

Helmikuussa saamelainen kansaa juhlistaa;
ystävää ja Kalevalaa silloin muistaa saa -
karkauspäivän hyödyksi voi käyttää koko maa.

Maaliskuussa Maria vie pääsiäisen taikaan;
kevätpäiväntasaus taas johtaa kesäaikaan -
minkälaisen naistenpäivän Minna Canth jo saikaan.

Aprillilla aloitetaan aina huhtikuu;
romaneille kansallinen päivä muotoutuu -
Agricolan ansiosta suomi eikä muu.

Toukokuussa J.V.Snellman lipun salkoon saa -
sitä ennen ajatellaan koko Eurooppaa;
helatorstai helluntaita nyt jo valmistaa.

Kesäpäivänseisausta kesäkuu ei jaa -
Ahvenanmaa juhlii silloin autonomiaa;
ympäristöä milloinkaan ei saisi unohtaa.

Heinäkuussa suvi meille runon tarjoaa -
kuvataide ensi kertaa oman päivän saa;
unikeko Naantalissa mereen molskahtaa.

Kesäloman useimmilla päättää elokuu:
työntekoon tai opiskeluun aika suuntautuu,
kesämökin kuistilta kun kutsuu leipäpuu.

Syyskuussa jo toivuttu on kesän seikkailusta:
kohti syksyn pimeää ja päiväntasausta -
yrittäjä juhlassaan saa julkitunnustusta.

Lokakuussa normaaliin taas aikaan siirtyy maa;
kirjallisuus Kiven päivän kiintoisaksi saa -
YK:llekin kaikkialla pitää liputtaa.

Svenska dagen marraskuussa koskee ruotsalaisia;
Halloween ja pyhäinpäivä hieman puolinaisia -
jossain lapsen oikeudet vielä vajavaisia.

Joulukuu on omistettu kirkon adventille -
talvipäivänseisauksesta viesti viimeisille:
muistopäivä lapsillemme täysin viattomille.

 

JUHLAT

Helmikuussa Runebergin torttu maistuvainen -
maaliskuussa meille pullan antaa laskiainen;
tippaleipä siman kera vapun leivonnainen.

Kaustisella keskuspaikka kansanmusiikilla -
vakiintunut asemansa Kuhmon kamarilla;
omat juhlat monellakin muulla kaupungilla.

Festivaali varman takuun antaa suosiolle:
Ilosaari-, Provinssi- ja Ruisrock nuorisolle -
Pori Jazz voi enemmänkin suoda muusikolle.

Kuopio kun kesällä taas tanssii sekä soi,
Seinäjoki tangojansa meille markkinoi -
Kotkan Meripäivillekin osallistua voi.

Helsingissä Juhlaviikot paljon tarjoaa -
sitten Tuska-festivaali tuottaa tunnelmaa;
Järvenpäässä Puistoblues myös vetää kuulijaa.

DBTL Auran rantaan Turun ohjelmoi;
Tampereella teatterinsa kesä ideoi -
harmonikkaa Ikaalisten Sata-Häme soi.

Tammerkosken Sillalla kun kuulijansa kerää,
Pispalakin sottiisissa perinteitä perää -
valo- sekä kukkaisviikot tekevät myös terää.

Jokainenhan syntyessään oman päivän saa -
nimipäivät kalenteri meille ilmoittaa;
hääpäivänä nauttia voi jotain kuohuvaa.

Juhlitaan myös valmistuvaa opiskelijaa -
ylioppilasta taikka muuta vastaavaa;
rippikoulun suorittanut onnittelut saa.

Kihlajaiset kun on päästy lupauksiin asti -
vihkiäiset toimitetaan usein juhlavasti
taikka sitten maistraatissa vaatimattomasti.

Kastejuhlan/ristiäiset kokee pienokainen;
täysi-ikäiseksi tulee sitten mies tai nainen -
hautajaisiin jokaisella päättyy matka mainen.

Vappuna kun juhlinnassa kevään riemu raikaa,
Suomen lipun päivä onkin juhannuksen taikaa;
itsenäisyyspäivä on jo melkein joulun aikaa.

Pääsiäinen keltaista ja vihreääkin saa:
narsisseja, krookuksia kevään kukkamaa -
lammas, mämmi, pasha, munat herkkutarjontaa.

Ortodoksi pääsiäistä aina juhlistaa;
ovensuussa lahjoa voi pikku virpojaa -
ruohikolla tipu sekä pupu olla saa.

Vappu onkin kevään juhla ylioppilaan;
punalipun perässä myös silloin marssitaan -
ilmapallot iloisuuden tuovat tunnelmaan.

Keskikesän juhlassamme kokko usein palaa:
kukaan sitä yritäkään sammuttaa ei salaa -
juhannuksen tunnelman se viettäjiinsä valaa.

Marraskuu on pimeä ja ilman lunta musta;
pikkujoulu aloittaa voi joulun odotusta -
moni firma piristää näin arjen aherrusta.

Joulupukki asustelee Korvatunturilla;
kaikkia hän ilahduttaa lahjapaketilla -
joulumieli huipussaan on hänen uskovilla.

Ajoissa me valmistella voimme jouluamme:
joulutorit kaupunkeihin silloin rakennamme,
Turusta me joulurauhan aina julistamme.

Joulunvietto Suomessa on hyvin perinteistä:
kinkkuun taikka kalkkunaan voi teroitella veistä -
joulukuusi olohuoneen nurkassa saa seistä.

Joulunahan syödä saa myös paljon makeaa,
torttua ja vaikka piparkakkutaikinaa -
luumuista ja rusinoista suuhun sopivaa.

Hyasintti kun joulupöytään tuoksuansa tuo,
joulutähti lehdillänsä värikkyyttä luo -
glögiäkin moni vielä joulun aikaan juo.

Uudenvuoden vietto onkin aina juhlavaa:
tulevaisuuttamme tina silloin ennustaa -
sitten ilotulitusta katsella jo saa.

Kukilla kun juhlallista tunnelmaamme luodaan,
orkideat ja ruusut usein ulkomailta tuodaan -
tulppaanien tuntumassa juhlamaljat juodaan.

 

RUOKA

Ruisleipäähän moni kaipaa maailmalla -
nimettyinä piirakka ja paisti Karjalalla;
pääsiäinen realisoituu mämmin maistajalla.

Uunissa voi monenlaista eri kalaa paistaa -
hernekeiton helposti jo keittiössä haistaa;
kalakukko Kuopiosta kannattaa myös maistaa.

Joku pitää silakka- tai maksalaatikosta;
keittoa on kalasta tai nakkimakkaroista -
on myös lihapullat sekä muusi perunoista.

Kunnon pihvi pitää miehen tukevasti tiellä,
jos ei aina vihannesta jaksaisikaan niellä -
porsaanleikkeen käyttöä ei ruokalista kiellä.

Saunan jälkeen grillatttuna maistuu makkarakin,
sinapilla maustettuna vaikka ulkonakin -
makupala mainiosti paistuu uunissakin.

Salaatteja moni tahtoo aina harrastaa:
vitamiinit varmastikin kasviksista saa,
monenlaiset ainekset kun luovat maistuvaa.

Laajaksi on tullut kirjo maitotuotteidemme:
jogurttiin ja viiliin, rahkaan kyllästy me emme -
loputon on valikoima meidän juustojemme.

Meillä voi ja margariini ovat levitteitä;
kananmunaa kokkimme ei koskaan hukkaan heitä -
öljylläkin voidella voi paistovälineitä.

Kaalia on tarjolla jo hyvin monenlaista;
ruoka ilman sipulia voi olla puolinaista -
mausteidemme hienouksia kaikki eivät maista.

Tillistä ja persiljasta vihreyttä saa;
suolaa taikka pippuria voi ruokaan sirottaa -
sokerilla, kanelilla suussa sulavaa.

Moneen ruokaan mausteksi voi käyttää sitruunaa;
jäätelössä perusmaku on vain vaniljaa -
kardemumma pullan hyvin maistuvaksi saa.

Voimakkaampaa makua jos joku haluaa,
chiliä voi kokeilla tai sitten paprikaa -
Intiasta tuotu curry mausteet sekoittaa.

Joku käyttää maustamiseen aina ketsuppia -
kaikenlaiset kastikkeetkin ovat maistuvia;
monet syövät jatkuvasti liikaa makeisia.

Wienerleipä useimpia hyvin miellyttää -
korvapuusti maistamatta toiseksi ei jää;
munkkihan voi possu olla taikka rinkilää.

Patongin on meille tuonut joku ranskalainen;
hiivaleipä enemmän on sitten kotimainen -
ranskanleipä vieraan nimen saanut tuliainen.

Kaura- taikka riisipuuro usein edessämme -
muroista ja hiutaleista kupin tyhjennämme;
suklaata ja jäätelöä syömme mielellämme.

Makaroniin tottua me ehdimmekin vasta;
tilalle on saatu tänne Italian pasta -
mikään ei nyt laatikkoa estä maistamasta.

Pizza tulee meitä vastaan kaikista jo nurkista;
hampurilaisravintolaan kuka vain ei kurkista -
kebab on nyt viimeiseksi tullut meille Turkista.

Ulkomailta meille tuodaan aina appelsiinit,
makeammat satsumat ja Aasian mandariinit
sekä niistä jalostetut pikku klementiinit.

Päärynöitä kasvaa meillä koti-Suomessakin;
banaanin saa kuorituksi pieni apinakin -
rypäleillä herkuttelee viininmaistajakin.

Perunaan ja porkkanaan saa suomalainen luottaa;
kurkkua ja tomaattia kasvihuone tuottaa -
puutarhamme omenista mehua voi juottaa.

Kesällä kun puutarhasta saadaan mansikoita,
paikalle se houkuttelee herkuttelijoita -
vadelmat ja viinimarjat eivät niitä voita.

Kasviksilla osuutensa ruokavaliossa:
enää eivät lautaselle joudu vahingossa -
kaikki vain nyt eivät kasva maamme ilmastossa.

Kasvissyöjät ovat nyt siis vegetaristeja -
maitoakin välttelevät vielä vegaaneja;
kaikki eivät gluteeneja siedä, laktooseja.

 

KIELI

Meiltä puuttuu tarkka tieto kielikunnan teistä;
viron kielen puhuja nyt lähinnä on heistä -
ugrilainen unkari taas kaukana on meistä.

Kotimaisten kielten keskus hoitaa omaa kieltä:
neuvontaa ja ohjausta saatavissa sieltä -
tiedustella tässä voi myös tutkijoiden mieltä.

Ennen vastustettiin vieraan kielen vaikutusta -
tänään se ei herätäkään enää pahennusta:
lähes kaikki uudet sanat ovat lainausta.

Aikaisemmin korostettiin oikeakielisyyttä -
nykyään taas enemmänkin ymmärrettävyyttä;
some-kieli selvästikin suosii lyhemmyyttä.

Eroon ei vain päästä virkakielen koukeroista:
ne kun eivät ymmärtämisongelmia poista,
ellei sitten moneen kertaan asioita toista.

Oma kieli kansakunnan aina yhdistää:
kukaan ulkopuolelle ei siitä silloin jää -
ymmärtää on helppo samaa kieltä käyttävää.

Suomen kieli kansallista arvo-omaisuutta:
emme kyseenalaista sen selvää paremmuutta -
koko ajan tarvitsemme siihen jotain uutta.

Äidinkieltä isänmaassa puhua me saamme:
sillä kaikki viestit täällä toisillemme jaamme -
melskeisessä mediassa oman kotimaamme.

Suomen kielen asemaa ei tänään uhkaa mikään;
käyttäväthän sitä kaikki katsomatta ikään,
emmekä me muuta kieltä aina käyttäisikään.

Puhe- sekä kirjakieli täydentävät toista;
nettikieli kokonaan ei eroja nyt poista -
sekoittaa ja yhdistelee aineksia noista.

Anglismien invaasion suomi kyllä kesti;
tekstiviesti asiansa sanoo lyhyesti -
some-kieli kaiken kertoo meille avoimesti.

Kieli ottaa vaikutteita koko maailmasta:
englannista eniten ja muusta Euroopasta -
tiedontulvatarjonnasta aivan valtavasta.

Suomen kieltä ulkomailla harvakseltaan kuulee;
siksi moni vaikeaksi sitä turhaan luulee -
riippuu vähän siitä mistä kulloinkin vain tuulee.

Erottuhan suomen kieli melkoisesti muista -
vieras puhe ei kai siksi aina oikein luista;
englanti vain sujuu hyvin suomalaisten suista.

Englanti on tänään kolmas kieli kotimainen:
ilman sitä kieltaito on vain vaillinainen,
vaikka muuten olisikin täysin suomalainen.

Prosentteina viisi käyttää toista kotimaista;
pakkoruotsi ärsyttää voi joskus suomalaista -
viranhoito ilman sitä vain on vajavaista.

Kielikiista repiä voi koko Pohjanmaata,
kahden kielen palveluja kun ei aina taata;
jokia ja lakeutta unohtaa ei saata.

Ruotsin kielen asema on helppo riitaan saada:
koululainen mielellään ei turhan vuoksi raada,
mutta eihän kouluaineen oppi ojaan kaada.

Ruotsalaiset nimet meillä usein suomennettiin;
saksan kieltä koulussamme ensin opetettiin -
venäjä vain pikimmiten täysin unohdettiin.

Turvattu on laissa oikeus käyttää saamen kieltä:
laajan Lapin perukoilta tuntureiden tieltä
suomen kielen rinnalle se asetetaan sieltä.

Oma kieli olla voi myös Suomen romanilla -
venäjä ja viro tänne töihin tulevilla,
somali ja arabia maahanmuuttajilla.

Uutisia pitkin päivää joku tarjoaa:
niissä joskus nähdä voi myös kieltä viittovaa -
selkokielelläkin niitä seurata nyt saa.

Maahanmuuttajankin pitää opiskella kieltä:
kotoutuksessa ei muuten ole oikein mieltä -
viimeinenkin este poistuu pakolaisten tieltä.

Sanoittajat tavoittavat kansan rivit syvät:
Vexi Salmi kirjoittanut monet tekstit hyvät -
Vainiolla taidettakin ne jo lähestyvät.

 

SANAT

Uusi sana välttämättä olekaan ei laina:
kotimaisuus käyttäjää ei puhuessa paina,
onnistunut muodoste kun hyväksytään aina.

"Mainos" saatiin kauan sitten kilpailusta kieleen;
uudissanat iskostuvat vähitellen mieleen -
joskus jokin sellainen voi mennä vähän pieleen.

Kaksikymmenluvulla jo voitiin lavastaa -
kolmikymmenluvulla taas veikatakin saa;
nelikymmenluku näytti meille taajamaa.

Viisikymmenluku toikin lähiöelämän;
kuusikymmenluku antoi meille viestinnän -
seitsenkymmenluvulla me saimme kännykän.

Uusimpia termejä nyt luodaan parahiksi:
"totuudenjälkeinen" ehti tulla globaaliksi;
defibrillaattori muuttui sydäniskuriksi.

Pitkät sanat halutaan nyt usein lyhentää:
"Yle, ale, info" ovat kieltä pysyvää -
"Kela, mopo, tupo, some, luomu" siihen jää.

Sotatermi urheilussa uuden käytön saa,
pelaaja kun ampuu, hyökkää sekä puolustaa -
pesäpallo haavoittaa ja tuottaa kuolemaa.

Urheilusta sanoja myös muuhun käyttöön saa:
loppusuora useasti meille aukeaa -
paitsiossa joku voidaan täysin unohtaa.

Esi-, puhe-, talon-, virkamies voi olla nainen -
kirkkoherra arvonimi vanha suomalainen;
sukupuolinimitys on aina vajavainen.

Romani ei ole enää mikään "mustalainen";
"neekereistä" puhuu nyt vain Teuvo Hakkarainen -
saamelaiset Lapin kansan nimi pohjoismainen.

Uudenlaista viestintää on some-kulttuurissa:
monenlaista merkkiä on siinä saatavissa -
hyödyntää nyt niitä voidaan nettisanomissa.

Hymiö tai emoji voi tekstin täydentää,
ettei mitään olennaista sanomatta jää -
vivahteita viestistämme muuten häviää.

 

KIRJAIMET/ÄÄNTEET

Suomen kielen kirjoitushan vastaa ääntämystä;
sanajärjestyksellä vain vähän merkitystä -
johdokset ja taivutukset tuovat lisäystä.

Pitkät sanat luonnehtivat suomen olemusta -
ensimmäinen tavu määrää aina painotusta;
enemmänkin sana muuttuu astevaihtelusta.

Vokaaleja runsaasti on meidän kielessämme -
vokaalien sointu rajaa niiden käyttöämme;
konsonanttiyhtymiä välttää yritämme.

Vieraammatkin konsonantit hyvin hallitsemme;
ä:n ja ö:n me oudompina muille tarjoilemme -
toisin niitä mielellämme kirjoittaisi emme.

Vokaalien määrä meillä riittää kahdeksaan -
kolmentoista konsonantin kanssa toimitaan;
kirjaimet muut kuuluvatkin joukkoon vieraampaan.

A, o ja u vokaaliemme takaosastolla:
y, ä ja ö eivät niihin liity sovinnolla -
e ja i taas kaikkien kanssa voivat hyvin olla.

Suomen pitkä vokaali on kirjaimia kaksi;
diftongit taas sovittavat kielen sointuvaksi -
voisi ehkä arvioida aina kauniimmaksi.

Vokaalihan konsonantin kanssa tarvitaan,
jotta tavukokonaisuus saadaan toimimaan -
yksinään taas vokaali voi olla tavunaan.

R tai s voi tuottaa vaivaa opettelevalle;
h ei aina kantaudukaan puheen kuulijalle -
j, v ja l kuuluvat jo kyllä kaikkialle.

K, p ja t kuulostavat aina voimakkailta -
d ja g taas lainattu on meille muilta mailta;
m ja n nyt eivät soinnu nuhapotilailta.

Vieraitakin kirjaimia kyllä käyttää saa,
lainasanaa sellainen kun usein koristaa -
ääntämys ei meille enää ole vaikeaa.

Tarvitse ei opetella kaunokirjoitusta:
nykyaika paremminkin suosii tekstausta -
sillä tavoin käsialaan saadaan parannusta.

 

MURTEET

Suomen murteet voidaan jakaa länteen sekä itään;
eri tavoin maassa kun nyt jopa tervehditään,
joskus toisen puheesta ei tajuakaan mitään.

Murresanat ovat kyllä vähän eksyksissä -
niiden sijaan kehittynyt slangi Helsingissä:
vaikeasti se on muiden ymmärrettävissä.

Paikalliset murteet ovat retrotavaraa:
sadan vuoden aikana on muutos valtavaa -
nykykieli vaikutteensa ulkomailta saa.

Puhtaaasti ei murretta nyt puhu enää kukaan:
vanhan ajan puhetta ei ole opittukaan -
suullinenkin viestintä vain yleiskielen mukaan.

Kuitenkin voi puheesta nyt kotiseudun kuulla,
vaikka paljon sanotaankin tavalla jo muulla -
murteeksikin sitä voisi kyllä hyvin luulla.

Helsingissä vieraalta vain slangi kuulostaa:
sanastoa muualta kun lainata se saa -
englanti tai ruotsi siihen hyvin uppoaa.

Lounaismurre tottelee nyt Turun käyttäjää;
Salo kohti Uuttamaata sitä levittää -
Satakunta Poriin asti kuulee siirtymää.

Hämeen murteen aluetta koko Pirkanmaa -
Hämeenlinnan Kanta-Häme sitä jalostaa;
Päijät-Hämeen Lahti on jo vähän Karjalaa.

Karjalaisten kaakkoismurteen hyvin erottaa:
Lappeenrannan laitureilla sitä kuulla saa -
Kymenlaakso Kotkaa on ja vielä Kouvolaa.

Savon murre pohjoisessa yltää Kajaaniin;
etelässä sitä kuulee aina Mikkeliin -
Jyväskylä, Joensuu mukaan sitä puhuviin.

Pohjanmaalla eri murre on nyt etelässä;
Kokkolassa keskellä voi käydä kääntymässä -
Oulussa jo pohjoinenkin näkyy kävijässä.

Laajan Lapin laitumilla monta puhujaa:
Torniossa rajan takaa ruotsi vaikuttaa -
Rovaniemi idempänä oman murteen saa.

Ruotsissakin suomea nyt paljon puhutaan:
meän kieltä Tornionjoki kuulee rannoillaan -
se vain kuuluu Lapin murrekategoriaan.

Kirjakieli/yleiskieli murteista on luotu:
itä/länsimurteille on paljon sijaa suotu;
d on siinä vieras äänne, naapurista tuotu.

Tampereella "nysse tulee" joka numerolla;
"Rauman giälel jaarituksi" Hjalmar Nortamolla -
"Tois pual jokke Fölin kyyris" Turussa saa olla.

"Stadin slangii" hankala on joskus jopa ääntää;
karjalainen "miet ja sietkii" kätevästi kääntää -
savolainen"huasteloo" ja värikkäästi vääntää.

"Lakeuren murtehella" puhuu Pohjanmaa -
Oulussa ei "polliisia" pelätä nyt saa;
lapiksi kun "sanothan" niin h:n voi unohtaa.

"Ittenäinen Suami kun nääs sata vuatta täyttää,
niim me saaraal lippua taas Tampereella käyttää -
sinistä ja valkostakin väriä näin näyttää."

"Ittenäine Suami kun nys sata vuat jo täyttä,
me on saatu lippu Turus monen kertta käyttä -
sinist sekä valkostaki tommottos ain näyttä."

"Ittenäänen Suami kun nys sata vuatta täyttää,
saaraham me lippuakin Seinäjoella käyttää -
sinistä ja valakoosta väriä nuan näyttää."

"Ittenäenen Suami kun nys sata vuatta täöttää,
niim me saahaal lippuakii Oulusa taas käöttää -
sinistä ja valakosta väriä nuin näöttää."

"Ihtenäinen Suomi jo vain sata vuotta täyttää;
lippua met oomme saanhet Rovaniemel käyttää -
sinistä ja valakosta tähäl laihi näyttää."

"Ihtenäenen Suomi kun nyt sata vuotta täöttee,
niim myö soahaal lippuvakii Kuopijossa käöttee -
sinistä ja valakosta nuinikkäe näöttee."

"Issenäine Suomi kun nyt sata vuot jo täyttää,
nii myö saahaa lippuloita Lappeerannas käyttää -
sinist sekä valkostaki ain tälviisii näyttää."

 

SANANLASKUT

Käytössä on yhä sananlaskuperinteemme:
säilynyttä kulttuuria läpi taipaleemme -
ohjeita se antaa hyvin meille huomiseemme.

Oma maa on mansikkaa ja mustikkaa on muu -
omena kun putoaa niin kauas ei jää puu;
vahingosta varmastikin joku viisastuu.

Edestä sen löytää mikä taakse jätetään;
kuitenkaan ei kukaan ole seppä syntyjään -
variksetkin laulavat vain aina äänellään.

Aina tahtoo roiskua kun jotain rapataan;
rehellisyys periä voi kyllä koko maan -
parempi on tehdä myöhään kuin ei milloinkaan.

Hiljaa hyvä tulee kunhan ajatella saa;
pidä mahan täydeltä ei syödä makeaa -
kiitos seisoo lopussa: on alku hankalaa.

Nuorena on väännettävä vitsa aikanaan;
vanhana sen taitaa kunhan ensin opitaan -
vanha koira temppuja ei enää opikaan.

Oma koti kullan kallis joskus maksetaan -
talo elää tavallan ja vieras ajallaan;
maassa pitää aina olla tavalla sen maan.

Mistä puute on niin siitä puhuakin saa;
lyhyestä virsi kaunis ehkä kannattaa -
puhuminen joskus voikin olla hopeaa.

Kissa elää kiitoksella kunhan ruokaa saa -
tarvitse ei kissa koskaan hännän nostajaa;
oma apu, paras apu toiset unohtaa.

Kysyvä ei tieltä eksy jos vain neuvotaan -
routa ajaa porsaan kotiin omaan karsinaan;
sokeakin kana löytää jyvän kerrallaan.

Sammaloidu vierivä ei kivi milloinkaan,
ojasta kun allikkoon vain harvoin joudutaan -
kyllä kesä kuivaa mitä ensin kastellaan.

Tekijäänsä aina kiittää hyvin tehty työ -
ruokahalu kasvaa, rokan rohkea kun syö;
aamuakin viisaampi on ilta sekä yö.

Päivässä ei Roomaakaan nyt sentään rakennettu;
kaikki tiet on silti hyvin sinne opastettu -
"moni kakku päältä kaunis" siihen sovellettu.

Hevosella pääsee sekä rahallakin saa -
puussa rahaa kuitenkaan ei voida kasvattaa;
kalaan merta edemmäs ei mene kulkijaa.

Metsä vastaa aina niin kuin sinne huudetaan:
juurella jos asunto on, kuusta kuunnellaan -
kurkottava kapsahtaa voi silti katajaan.

Mäessä pitää miestä auttaa eikä mäen alla;
aamun virkun talo säilyy illan torkkujalla -
kaivossa ei vesi pysy sinne kantamalla.

Kymmentäkin parempi nyt pivossa on pyy,
joukossa kun tyhmyys aina heti tiivistyy;
kahden kauppa kolmannelle korvapuustin myy.

Toiselle kun kuoppaa kaivaa, itse lankeaa;
joka leikkiin ryhtyy, leikin kestääkin jo saa -
mikä taas ei heti tapa, se vain vahvistaa.

Kynttilää ei kätkeä nyt pidä vakan alle -
kovan onnen voittaminen sopii ahkeralle;
yösijaa ei annetakaan todenpuhujalle.

Kauneus on silmissänsä aina katsojalla;
parempi on katsoa kun katua on alla -
mestariksi tullaan aina harjoittelemalla.

Aidan takaa ruohokin on hyvin vihreää;
mikä tulee laulamalla, mennä viheltää -
joka nauraa viimeiseksi, parhaimmaksi jää.

Rakas lapsi aina kantaa monta nimeään;
mitä isot edellä niin pienet perässään -
milloinkaan ei kukko laula jos vain käsketään.

Aikaisempi lintu madon napata kun saa,
helmiä ei sioille se turhan päiten jaa;
poikkeus säännön vahvistaa ja aika parantaa.

Lakia ei hätä koskaan lue tullessaan -
ylpeys käy edellä ja sitten langetaan;
harvoin kukaan yhtä miestä kaipaa sotimaan.

 

NIMET

Yleisimmät etunimet koko luettelossa:
Maria ja Helenakin usein suosiossa -
Juhani ja Johannes myös kärkikaksikossa.

Tavallinen toinen nimi on myös Olavilla,
Anterolla, Kalevilla sekä Tapanilla -
Tapiolla, Petterillä ja Mikaelilla.

Naisissa on Johannaa ja sitten Kaarinaa,
Annelia, Annaa, Liisaa sekä Marjattaa -
Kristiinan ja Hannelen myös mainita nyt saa.

Kakkosnimet kärkipäästä yhä tavoittaa:
Ilmarin ja Sakarin kun seuraavaksi saa -
Tuulikki ja Annikki myös vanhaa maailmaa.

Tasaisemmin jakautuvat nimet ensimmäiset:
Timon sekä Juhan määrät hyvin lähekkäiset -
Tuula, Anne sekä Ritva kärjen yksittäiset.

Matti, Kari, Mikko, Antti ovat seuraavina,
Jari, Jukka, Markku, Mika tavanomaisina -
Päivi, Leena, Pirjo, Sari vähän harvempina.

Miesten nimet jatkon saavat heti seuraavasti:
Pekka, Hannu sekä Heikki melko suotuisasti -
listaa mennään Seppoon, Janneen sekä Ariin asti.

Tästä jatkuu naisilla nyt etunimisarja:
Minna, Riitta sekä Tiina, sitten tulee Marja -
Pirkko, Laura, Eeva sekä joukkoon vielä Tarja.

Luetteloita ikäluokat suuret dominoivat;
viime vuosikymmenet kun uudet nimet toivat,
vähitellen muodin mukaan muuttua ne voivat.

Säilyttäähän vanha nimi hyvin maailmaa,
vaikka muoti onkin aina varsin muuttuvaa:
Onni taikka Sofia nyt vauva olla saa.

Lapsen uusi nimi tällä vuosituhannella:
Emma, Aino, Emilia, Venla taikka Ella -
Aleksi tai Elias tai Eetu pikkuisella.

Vieraat nimet tuovat joukkoon väriänsä uutta:
kirjoitus ja ääntämys voi tuottaa hankaluutta;
nimessä ei pidä olla sopimattomuutta.

Sukunimi pakollinen sadan vuoden ajan:
talon nimi ilmaista voi myös sen omistajan,
jonka suku rakentaa on voinut koko majan.

Luonnosta ja maisemasta moni nimen saa:
koskessa se kuvastaa voi vettä virtaavaa;
etunimestäkin sukunimen muodostaa.

Perheessä on sukunimi vapaavalintainen:
yhden taikka kahden osan kautta monenlainen -
kantaja voi yhtä hyvin olla mies tai nainen.

Sukunimen uuden saa nyt kyllä muodostaa -
sitä vain ei aikaisemmin kellään olla saa;
vaikeampi keksiä näin onkin sopivaa.

Yleisimpiin sukunimiin törmää useasti,
Korhosen tai Virtasen kun kohtaa toistuvasti -
Niemisen ja Mäkisenkin aika lukuisasti.

Savolaista aatelia on myös seuraavissa:
Heikkisissä, Järvisissä sekä Koskisissa -
Mäkelä ja Hämäläinen, Laine asemissa.

Kun nen-loppuisena jatkuu sukunimilista,
se nyt koostuu Lehtosista sekä seuraavista:
Lehtisistä, Saarisista ja myös Salmisista.

Suomen nimen alkuperää selville ei saa:
suomu, suomaa vaiko saame siihen johdattaa?
- tutkimus ei ratkaista voi tätä ongelmaa.

Pieni järvi lammen nimen useinkin kun saa,
niitä sitten täynnä on nyt koko Suomenmaa -
Ahven-, Hauki-, Särkilampi antaa kalastaa.

Mustalampi tavallisin vesistönä on;
Särkijärvi varmaankaan ei ole kalaton -
Saari-, Pitkä-, Kivijärvi jatko luettelon.

Ranta-, Kirkko- sekä Koulukatuja ja -teitä:
useimmiten osoitteissa opastavat meitä,
eikä tule turhan paljon tieltä eksyneitä.

Toyota on tavallisin automerkki meillä;
Volvo sekä Volkswagenkin näkyvät nyt teillä
Japanin ja Ruotsin, Saksan laatuun päätyneillä.

 

LAULUT

Maamme-laulun tuntea voi aina juhlavaksi;
Finlandiaa tarvita ei sille korvaajaksi -
vaihtamalla tunnelma ei muutu paremmaksi.

Kotimaamme pohjoinen on kallis synnyinmaa:
ei laaksoa, kukkulaa tai rantaa rakkaampaa,
kukoistuskin kuorestaan kun kerran puhkeaa.

Finlandia-hymnilläkin voimme kunnioittaa
itsenäistä Suomea kun juhlapäivä koittaa -
Sibeliuksen sävellystä kuulijoille soittaa.

Kotimaamme on nyt Suomi, armas synnyinmaa -
siniristilippumme näin valan vannottaa;
kanteleesta kaikuu: laulu Suomen soida saa.

Maakunnissa omat laulut usein lauletaan:
kotiseutujuhlissa näin päästään tunnelmaan -
sanojakin niistä tarkkaan yhä kuunnellaan.

Hämeessä kun varmastikin toimeen tartutaan,
ylimmällä oksalla on lintu Pirkanmaan;
Keski-Suomi mansikat ja koivut muistaa haan.

Satakunnan kansa kyntää maata isien -
Auran rantaan katse kantaa yli peltojen;
Uusimaakin on jo saanut laulun lämpöisen.

Karjalasta laulun laaja koti kajahtaa -
mieleen muistuu suloinenkin, armas Savonmaa;
Kymenlaakso oman laulun soimaan tarjoaa.

Lapissa ja Pohjanmaalla vesi vaahtoaa:
kymmenenkin jokea tai virtaa nähdä saa;
Kainuun nälkämailla kuulee korven kuiskintaa.

Maakuntien järvistä näin laulun tehdä saa:
kas, Längelmävesi tuolla Roineen tavoittaa -
Juojärvi taas Pohjois-Savoa tai -Karjalaa.

Tuusulasta järven löytää koko Uusimaa -
Kanta-Häme katsella voi vaikka Vanajaa;
eteläinen Savo sitten Puulaa harrastaa.

Merestä on tehty Luodonjärvi Pohjanmaan -
Lestijärvi Keski-Pohjanmaalla tunnetaan;
Kymenlaakson Vuohijärvi jokeen kuohuvaan.

Olympialaisissa jos suomalainen voittaa,
Porilaisten marssi kuuluu mediassa soittaa;
entistäkin harvemmin tuo ilo meille koittaa.

Taistelussa ovat pojat kansan urhokkaan:
eteenpäin vain rohkeasti: Suomi voimissaan -
voittoon asti sankareita nähdään Suomenmaan.

Kansanlaulut tarvitsevat vielä laulajaa:
kalliolle, kukkulalle majan rakentaa -
Karjalasta Säkkijärven polkan yhä saa.

Suvivirsi kouluissamme yhä lauletaan:
joutuu armas aika, metsät lehtiverhossaan -
kauniisti nyt visertävät linnut laulujaan.

Joululaulut juhla-aikaan soivat kaikkialla,
koko Suomen yhdistävät joulun tunnelmalla;
lahjat meitä odottavat vielä kotosalla.

Ja niin joulu joutuu jo taas tänne Pohjolaan:
emme etsi valtaa, emme kaipaa kultaakaan -
soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu vuoteissaan.

Suuren ilon enkeli kun taivaan ilmoittaa,
jouluyö on juhlayö ja työt se lopettaa -
toivoa nyt joulua me saamme valkeaa.

Onkos meille tullut kesä joululahjoineen?
- arkihuolet heitän, joulun sydämeeni teen;
joulupuu on rakennettu olohuoneeseen.

Onko hanki korkea tai onko järvi jäässä?
- muutoksia tapahtunut on nyt talvisäässä;
pääsky sekä joulupukki pitkän matkan päässä.

Jouluyö on joka vuosi juhla ihmisten;
jouluaamu pihaan heittää pienen varpusen -
sitten alkaa kilistä jo poron kulkunen.

Porsaita nyt äidin ovat kaikki karsinassa -
jokaisella ateria puuroastiassa;
Punakuonon pulkassa on pukki istumassa.

Kuorossa voi ylläpitää lauluharrastusta;
kirkossa saa laulaa vaikka joulun kaipausta -
karaoke ravintolailtahuipennusta.

 

KIRJALLISUUS

Kalevala inspiroitui Gallen-Kallelalle;
Eino Leino runoili myös sodan voittajalle -
Waltari sai käännetyksi kirjat maailmalle.

Ruotsin kielen modernisti Edith Södergran:
sadan vuoden takaa runot yhä muistetaan;
Paavolainen liittyy moneen Tulenkantajaan.

Aho tuotti tekstit vielä viime vuosinaan -
Lehtonenkin elämästä Putkinotkossaan;
Pekkanen toi henkilönsä tehtaan varjostaan.

Ryysyrantaa esitteli Kianto romaanissaan -
Yrjö Jylhä talvisotaa runoteoksissaan;
Jotuni toi feminismin esiin ongelmissaan.

Kailas, Sarkia, Hellaakoski loivat runojaan -
P.Mustapää runoutta kansan tutkimaan;
professori Koskenniemi katsoi oikeaan.

Modernimpaa runoutta Paavo Haavikolla -
Saarikosken saavutukset käännösansiolla;
Rintala ja Veijo Meri proosatuotannolla.

Haanpää paljon novelleja ehti kirjoittaa -
oikeusjuttu rasitti taas Hannu Salamaa;
Eeva Kilpi SKS:n palkinnon nyt saa.

Huovisen ja Paasilinnan huumoria luettu -
Mannerin ja Meriluodon runot muotoon puettu;
Myrskyluodon Maijaa elokuvallakin tuettu.

Waltari kun Palmut teki rikosromaaniksi,
Outsider loi Lipposen ja Korkin ystäviksi -
Sariola Susikosken sitten dekkariksi.

Pennasella romaaneja sekä kritiikkiä -
Joenpellon tarinoissa Lohjan ihmisiä;
Hirvisaari historian kertoo näkymiä.

Jari Tervo tv-tähti oli vakinainen;
aihe Sofi Oksasella usein virolainen -
Finlandiaa Holappa ja Kari Hotakainen.

Mitä Missä Milloin kertoo vuoden tapaukset,
muualta ja meiltä kaikki uudet ajatukset -
muistikuvat vahvistaa ja paikkaa unohdukset.

Runoantologia nyt Jenni Haukiolta,
tasavallan presidentin rouva puolisolta:
itsenäisyysajalta ja vähän ennakolta.

Pakinoita lehdissämme aina julkaistaan:
Ollin tekstit veivät meidät Eturientolaan -
Sanomien Origo ja Bisquit asiaan.

Sarjakuvat suosittuja ovat lehdissämme:
Kari Suomalainen paras pilapiirtäjämme -
piirroksiinsa kuvatuksi hän sai elämämme.

Pekka Puupää alku sarjakuvaperinteen -
päädytty on Fingerporiin ja B.Virtaseen;
Viivillä on Wagnerissa sika sorkkineen.

Setälä jo itsenäisyysjulistuksen loi,
Suomen kielen oppikirjan sitten urakoi;
Sillanpäälle kirjallisuus Nobelinkin toi.

Georg Henrik von Wright tutki filosofiaa;
Valtaoja tähtitieteen kansantajuistaa -
Linus Torvalds kehitti jo tietotekniikkaa.

Kirjastossa tiedonhaku aina palvellaan -
koulu tai muu laitos toimii hyvin omassaan;
tieteellistä aineistoa usein tarvitaan.

Kirjastosta tieto löytyy digiaikaan aina:
video tai musiikkia vaikka sunnuntaina;
autossakin tarjolla on hakijalle laina.

Oman kielen merkitys kun taannoin oivallettiin,
Nykysuomen sanakirja ensin kirjoitettiin -
Suomen kielen sanakirja sitten saatiin nettiin.

Suomalainen kirjallisuus taitaa hyvin voida:
Finlandia-palkinnolla jaksaa markkinoida,
lukija- ja myyntiluvut aina maksimoida.

Suomalainen Kirjakauppa täysin kotimainen -
Akateemisen Bonnier onkin ruotsalainen;
digiajan ostaja on usein vaativainen.

Otava ja WSOY tutut kustantajat:
alalla vain vallitsevat aika kovat ajat,
sähköiset kun menetelmät asettavat rajat.

 

LEHDET

Lehtienkin on nyt ollut pakko mennä nettiin:
päivitetyn tiedon tarve kun jo oivallettiin,
ajantasavaatimukset uudet asetettiin.

Sanomia Helsingistä kaikki voivat lukea -
ykköslehti uutisensa sanoiksi saa pukea;
Pirkanmaalla Aamulehti maakuntaa voi tukea.

Iltalehti aamulla jo kauppaan ilmestyy,
taikka Ilta-Sanomat kai paremminkin myy -
tuoreet tiedot maailmalta suosioon on syy.

Ruotsin kieltä vähemmistö mieluummin kun lukee,
Hufvudstadsbladetissa sen sanoiksi nyt pukee;
ekonomisteja aina Kauppalehti tukee.

Kuopiossa saamme tiedot Savon Sanomista;
Sanomat myös kertoo meille Turun uutisista -
Keskisuomalainen Jyväskylän kaupungista.

Porissa kun ilmestyy nyt Satakunnan Kansa,
Lahti jakaa eteläisen Suomen Sanomansa -
Hämeenlinna Sanomilleen löytää lukijansa.

Seinäjoki edelleenkin Ilkkaan luottaa saa -
Pohjalaista maakunnalle Vaasa toimittaa;
Kokkolasta tiedot kertoo Keskipohjanmaa.

Eteläinen Saimaa näyttää aina Lappeenrantaa -
Länsi-Savo Mikkelistä tiedotukset antaa;
Joensuun seutu uutisensa Karjalaiseen kantaa.

Oululaiset lukevatkin tarkkaan Kalevansa -
Rovaniemen markkinoilta tulee Lapin Kansa;
Kajaanilla omat on nyt Kainuun Sanomansa.

Amerikan antia on lasten Aku Ankka,
aikakausilehdistömme ykkösenä vankka -
uskollisten lukijoiden määrä aina sankka.

Pirkan sekä Yhteishyvän ilmaiseksi saa,
K:n ja S:n tuotteita kun näin voi mainostaa;
Seuralla ja Avulla on monta lukijaa.

Lehdet ovat jääneet nyt jo Internetin alle;
ET-lehti ihmiselle kelpaa vanhemmalle -
Maaseudunkin Tulevaisuus joka lukijalle.

 

MEDIA

Viestinnässä kehitys on ollut valtavaa:
entisillä keinoilla on monta jatkajaa -
lennätinkin museossa levätä nyt saa.

Sata vuotta sitten meille lehti tiedon toi -
kohta sitten radiosta sen jo kuulla voi;
nyt taas joku aina kaiken televisioi.

Medialla merkitys on suuri elämässä:
kaikki tieto siitä löytyy juuri nyt ja tässä -
hektisyyttä herättää se joka käyttäjässä.

Nykyään on media tuo neljäs valtiomahti:
tiukentuvan tuntuu tuttu sensaatiojahti -
uutisanti kriittinen on yhteiskunnan vahti.

Medialla on nyt meillä hyvin suuri valta:
vaatii paljon seuraamista joka lukijalta,
että löytää olennaisen uutisoinnin alta.

Facebook, Twitter, YouTube ovat uutiskanavamme:
kansainvälisesti mekin niillä tiedotamme -
käyttäväthän niitä nyt myös meidän johtajamme.

Saamme tiedot asioista ajankohtaisista:
lehdistä ja tv:stä ja vaikka Facebookista -
nettisivut tarjoavat lisää lukemista.

Verkossa ja mediassa sosiaalisessa
vihapuhe yleistä on purkauduttaessa -
kiusata ei kirjoittaja saisi julkaistessa.

Viestintä on helpottunut paljon entisestä:
kontaktin saa kännykällä ihan kämmenestä -
yhteyttä ystäviimme ei nyt mikään estä.

Tekstiviestin nopeasti lähtemään kun saa,
sähköpostiin enemmänkin mahtuu asiaa -
vastausta pikaisesti voi jo odottaa.

Suosituiksi ovat tulleet blogikirjoitukset:
matkat, ruoat, vaatteet ja muut saavat kuvaukset -
lukijoille välitetään omat kokemukset.

Toimittajat saavat tehdä työtä vaativaa:
kritiikkiä toiminnasta silloin usein saa;
julkisuus on armotonta - kiitosta ei jaa.

 

RADIO/TELEVISIO

Radio on kauan sitten jäänyt sivummalle:
musiikkia se tarjoaa aina kuulijalle -
taustalla voi soida vaikka autoa ajavalle.

Radiossa ohjelmia pitkään olla saa:
metsää sekä Suomista ja kansan Kantolaa;
Kankkulankin kaivo jaksoi kauan huvittaa.

Toivottuja levyjä kun kuultiin lauantaina,
Markus-sedän lastentunnit ihan innokkaina -
Riihelä ja Tarvajärvi radiossa aina.

Jukolalta selostuksen alku suomalainen;
urheilusta meille kertoi Pekka Tiilikainen -
apu Paavo Noposessa aina vakinainen.

Ota taikka jätä oli pitkään suosiossa -
vastaukset viisailla taas kerhon istunnossa
sekä Esko Kivikosken tietovarastossa.

Kuunnelmia radiosta ennen seurattiin -
saimme ensikosketuksen Speden ohjelmiin;
haastattelut kohdistuivat pääministeriin.

Linnan juhlat yleisönsä joka vuosi kerää;
mielenkiinto uutisiinkin päivittäin vain herää -
MM-kiekon katsojien luvuissa on perää.

Urheilu- tai Tulosruudun moni katsoo aina,
jos ei mikään kiireellinen silloin päälle paina -
Lotto on nyt MTV:ssä meillä lauantaina.

Monta vuotta usein kuluu sarjafilmin tiellä:
Kotikatu aikanansa suosittuna siellä -
Salattuja elämiä vaikeampi niellä?

Kotimainen sarjafilmi alkoi Tammeloista -
Hyvät herrat sekä blondi vaikka lakanoista;
Uusi päivä Heikkiä ja Kaijaa ei nyt toista.

Aamu-tv virkeimpien päivän käyntiin saa -
A-studio taustoittaa voi uutismaailmaa;
Ajankohtainen kakkonen piti lopettaa.

Ikuinenko Uutisvuoto uskoo olevansa?
- Tuplaa taikka kuittia katsoi visaileva kansa;
kauan Hannu Karpollakin oli asiansa.

Musiikkia paljonkin on tv-ohjelmissa:
Levyraati, Syksyn sävel kauan paketissa -
TTK ja Bumtsibum nyt yhä kuultavissa.

Ulkomaista formaattia paljon on nyt käytetty:
BB-talon realityä monta vuotta näytetty -
musiikilla Voice of Finland sekä Idols täytetty.

Tositelevisiolla ote katsojista:
neljänneksen muodostaa se nyt jo ohjelmista;
monet ovat kiinnostuneet maamme poliisista.

Dokumentit maailmalta meille näytetään:
luontoa ja matkailua niissä käytetään -
joskus ruokaohjelmissa vatsa täytetään.

Huumoria tavoitellaan sketsiohjelmiin:
vaikutusta yritetään tehdä katsojiin -
onnistuuko paremmin kun mennään uutisiin?

Tv:ssä kun esitetään lastenohjelmia,
kaikki ovat katsoneetkin Pikku Kakkosia -
animaatioita hyvin houkuttelevia.

Arvi Lindin uutisiinhan koko kansa luotti;
Kukkonen taas kultamaljat Virenille juotti -
Mertaranta mestaruudet jääkiekossa tuotti.

VEK vei kerran Lumilinnaan kaikki katsojansa;
Pasanen ja Loiri loivat meille komiikkansa -
Turhapuron toilailuissa heidän sanomansa.

Valtiolla määräysvalta Yleisradiossa;
Veikkauksella kaikki pelit on nyt varastossa -
Lotto löytyy MTV:llä vaikka Katsomossa.

Monenlaista ohjelmaa on televisiossa -
valtavasti kanavia koko valikossa,
jotta me vain viihtyisimme kotikatsomossa.

Tv:tä kun katsoa voi vaikka joka ilta,
ohjelmaa saa ostaa lisää maksukanavilta,
mutta sitä riittää kyllä ihan ilmaisilta.

Kova kilpa käynnissä on tv-kanavilla:
samoilla nyt MTV ja Yle apajilla -
katsojia tavoitellaan eri ohjelmilla.

 

ELOKUVA/TEATTERI

Sota-ajan elokuva valssi kulkurista:
suosituin se kaikista on mustavalkoisista -
Ansa Ikonen ja Tauno Palo katsojista.

Pehtoori on Siltalan ja Hulda Juurakon:
suosikkeja elokuvan varhaistuotannon -
Täällä Pohjantähden alla katsotumpi on.

Näyttelijät teatterissa, televisiossa:
Korhonen ja Angerkoski filmiosastossa -
kerran Ella Eronenkin Maamme-klassikossa.

Rautavaara urheilun kun vaihtoi musiikkiin;
Helismaakin monenlaisiin taipui ohjelmiin -
Pakarinen rooleihinsa sopi koomisiin.

Rinteet sekä Raninit ja Jurkat lukuisasti -
Lasse Pöysti näytteli jo lapsuudesta asti;
töitä Esko Salmisella ollut valtavasti.

Elina on Salo sekä samoin Pohjanpää;
Liisa Tuomi musikaalit sai jo esittää -
Volasesta muistikuva teatterista jää.

Muistaa Sylvi Salosen ja Sinisalon saa;
komediat tarvitsivat Ritva Valkamaa -
Seela Sella estradilla yhä valloittaa.

Rooleissansa Häyrinen ja Siimes koomisissa -
Kinnunen ja Lastumäki humoristisissa;
Suosalo taas useimmiten aivan vakavissa.

Kalliolta Vara-Manun rooli mieleen jää -
näyttelijä-Perttu sai myös laulut esittää;
Puotila on esittänyt monta elämää.

Kotimainen elokuva aina omanlaista:
tunnustusta harvoin tulee mitään ulkomaista -
Kaurismäellä pari kertaa juhlaa suoranaista.

Elokuva antaa aina aiheen arviolle:
Koivusalo kelvannut ei ole kriitikolle;
Pellonpää jo Berliinissä pääsi palkinnolle.

Edvin Laine ohjaajana Tuntemattomassa;
Donner toimi kulttuurissa monenkirjavassa -
Harlinille mainetta toi Hollywoodin kassa.

Niskanenhan muistetaan nyt surmanlaukauksista,
Aarne Tarkas monistakin eri tunnelmista -
Kassilalla neljän Palmu-elokuvan lista.

Peter von Bagh monta teosta ehti kirjoitella,
musiikkia ja elokuvaa niissä rakennella;
monta rautaa tulessa on Jukka Virtasella.

Sodan vaiheet löytää hyvin Tuntemattomasta;
Väinö Linna romaanissaan kuvaa sotilasta -
kolmas kerta elokuvaa toden sanoo vasta?

Tuomas Kyrö hahmottelee mielenpahoittajaa -
Litja taikka Petelius sen rooliksi saa ajaa;
elokuva esityksen romaanista rajaa.

Elokuvasäätiöllä ala hallinnassa -
Finnkino on kaupungeissa kuvaa jakamassa;
tyytyväisyys tarjontaan näin herää katsojassa.

Harrastajateattereita moni kannattaa;
isompia tuotantoja laitos tarjoaa -
sitä kautta enemmänkin suosiota saa.

Tampereella teattereita isoja on kaksi:
kilpailevat siitä kumpi panee paremmaksi -
Pyynikillä pyöriväänkin pääsee katsojaksi.

Monenlaisiin tilaisuuksiin Tampereen on taloa
käytetty ja esitetty kulttuuria jaloa -
etsitty ja löydettykin innostuksen paloa.

Kulttuuri ei Tampereella talviunta nuku:
teatteria pitkään on jo tehnyt Roineen suku -
Päätalolta kirjasarjaa aikamoinen luku.

Näyttelijät esittävät imitaatioita -
lavoille on ilmestynyt stand up -koomikoita;
ehkä nämä täyttävätkin joskus katsomoita.

Kivikasvot esiin tulee yhä uudelleen:
muutoksia kokoonpanoon tulee entiseen -
ohjelman me saamme nähdä aina muuttuneen.

Musikaali Sound of Music suosiossa kesti;
Cats, Evita, West Side Story kansainvälisesti -
rock- ja viihdemusiikissa Hietasella pesti.

 

MUSIIKKI

Aino Ackté aikanansa tähti oopperamme -
esimerkin saivat siitä uudet laulajamme;
ulkomailla monet heistä nyt vain tavoitamme.

Talvela ja Salminen siis meidän bassojamme -
sopraanoista Mattila ja Välkki parhaimpamme;
suurimmiksi tähdiksemme heidät tunnustamme.

Kokkonen ei Viimeisiä kiusauksia voita;
Sallisella useitakin eri oopperoita -
Saariahon sävellykset synestesioita.

Orkesterinjohtajia hyvin maailmalla:
suomalaista osaamista löytyy kaikkialla -
osuutensa menestykseen Jorma Panulalla.

Johtamisen perinne kun kaipaa jatkuvuutta,
Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen on uutta -
Berglund ja Segerstam jo vanhaa johtajuutta.

Orkesterit voivat olla oikealla tiellä,
kevyempää soittamasta kukaan jos ei kiellä,
sinfoniaa jokainen kun omakseen ei miellä.

Kaksikymmenluvulla jo Dallapé kun luotiin,
vanhin viihdeorkesteri näyttämölle tuotiin -
myös Harmony Sisters sekä Metro-tytöt muotiin.

Sodan jälkeen kevyempi suunta musiikissa:
iskelmiä kaikkialla oli kuultavissa -
jazz, rock ja pop esiintyivät usein konsertissa.

Viisikymmenluku Toivo Kärjen musiikilla:
Malmsténilla, Kipparien laulukvartetilla -
Henry Theelin ja Olavi Virran tenorilla.

"Kertokaa se hänelle" on italialainen -
siitä Mauno Kuusistolla versio kotimainen;
levy Jari Sillanpäältä multiplatinainen.

Tango Reijo Taipaleen ja Eino Grönin soi -
Aikamiehet Iltatuulen viestin meille toi;
sävelmiä paljon Rauno Lehtinenkin loi.

Danny ehti lavashow'ta paljon uudistaa;
Delilah toi Tapanille Kansan karismaa -
Fredi linjaa kolmatta näin kulkea vain saa.

Irwin Goodman Rentun ruusun meille tarjoaa;
sitten Juice Leskiseltä Marilynin saa -
Rauli "Badding" Somerjoelta Paratiisin maa.

Sinisestä, valkoisesta laulaa Kuoppamäki;
Kari Tapionkin moni suomalainen näki -
Alatalon lauluista kai pitää pikkuväki.

Ensimmäinen kultalevy Tähden kotimainen;
ura Katri-Helenalla pitkä suomalainen -
nyt on Paula Koivuniemi aikuinen jo nainen.

Mårtenson sai Myrskyluodon yksin säveltää -
Raniselta sävellys On hetki mieleen jää;
Cumulus ja Anki toivat folkiin elämää.

Ensimmäinen euroviisu Laila Kinnusella;
Päivi Paunu aikoja sai niitä ajatella -
Lea Lavenin syksyn sävel voittokertoimella.

Marionin monta hyvää eurosijoitusta:
voittojakin kaksi Sopot-laulukilpailusta;
siihen Seija Simola ei saanut parannusta.

Euroviisu enimmäkseen tuottaa pettymyksen;
Lordin voitto aiheutti kerran yllätyksen:
naamioshow tehokkaasti peitti sävellyksen.

Moni hakee arvostusta laulukilpailuista,
ohjelmistoformaateista aika suosituista -
kukaan ei vain kaikkia nyt voittajia muista.

Suomella ei menestystä kansainvälisesti -
erilainen kulttuuriko saavutukset esti?
- Saara Aalto Britannian Factorissa kesti.

Yhtyeitä Nightwishistä Eppu Normaaliin,
Hanoi Rocksiin, HIMiin sekä Hurriganesiin -
laulajia Kirkasta nyt vielä Hectoriin.

Suosittuja Alma sekä Jenni Vartiainen,
pitempään jo Kaija Koo ja Laura Voutilainen -
hetken aikaa Rasmus sekä Joel Hallikainen.

Ensi vuonna rap-artisti Cheek kun lopettaa,
hiphopista tarpeekseen kai Tiihonen jo saa;
Antti Tuiskun suosio on yhä jatkuvaa.

 

KULTTUURI

Sibeliuksen sinfoniat maailmalla soivat;
Schjerfbeckille maalaukset mainetta jo toivat -
Alvar Aallon rakennukset yhä hyvin voivat.

Ensin täytyy aina saada kunnon inspiraatio:
siitä sitten seurata voi vaikka innovaatio
taikka mielikuvituksen luoma installaatio.

Kulutamme kulttuuria muuten museoissa -
taidetta taas tajuamme kaikki katsomoissa;
tiedonhaun me tiivistää nyt voimme kirjastoissa.

Kiinnostava kirjallisuus tarkkaan luetaan -
kuvataide näyttelyihin kutsuu katsomaan;
musiikkia mukavasti aina kuunnellaan.

Kuvataide abstraktia tänään olla saa;
runomittaa tarvitse ei enää noudattaa -
musiikkikin välillä vain räppiin katoaa.

Taidetta on näyttelyissä usein vaihtuvissa,
perinteisemmissä taikka sitten uudemmissa -
kokeiluja moderneissa taidesuuntauksissa.

Särestössä Reidar aina värejänsä käytti;
Kaivanto tai Olli Joki Tamperetta näytti -
Pälikkö taas piirroksilla postikortit täytti.

Hiltusella Sibelius on monumenttimainen;
Mannerheimin patsaaksi loi Aimo Tukiainen -
Oriveden näyttely on Purnu vakinainen.

Suomalaista muotoilua eivät toiset voita:
Wirkkalalla Kantarelli-lasimaljakoita -
Sarpaneva Iittalalle teki astioita.

Valokuvat eivät ole enää mitään uutta -
ympäristötaide käyttää tila-avaruutta;
taiteessa voi joskus nähdä jopa nerokkuutta.

Tanssitaide kulttuurissa vähän varjoon jää:
Doris Laine, Heikki Värtsi työtä pätevää -
Uotinen taas nykytanssiin uutta kehittää.

Performanssi improvisoi multimediaa;
videokin yhdistellä asioita saa:
elokuvan sekä kuvataiteen maailmaa.

Kansallinen sirkuksemme on nyt Finlandia -
esiintyjät usein kyllä ulkomaalaisia;
taidemuoto kovin paljon ei saa katsojia.

Emma-gaala palkitsee näin parhaat musiikista;
Venla-patsas ojennetaan tv-ohjelmista -
Jusseista on muodostettu elokuvan lista.

Suomalainen saunoo vihta/vastakultuurissa:
lämpö nousee kuumuudeksi kiukaan uumenissa,
vaikka sitten Hernesaaren Löyly-kompleksissa.

Monissakin asunnoissa tänään sauna on:
suomalainen siitä saattaa saada nautinnon -
ilman sitä hän voi joskus olla levoton.

Kahvia me suomalaiset innokkaasti juomme:
raaka-aineet ulkomailta sitä varten tuomme -
teelle harvoin ajatusta yhtä paljon suomme.

Olutta vain moni tahtoo Suomessakin juoda;
meille viinivalikoimat täytyy tänne tuoda -
siiderin tai lonkeronkin itselleen voi suoda.

Lapin Kulta ennen oli paras oluemme -
Karhua me enemmän nyt silti siemailemme;
Olvillakin sijoitukset kärkituotteidemme.

Punainen kun viiniksemme usein valitaan,
valkoviini harvemmin jo meillä maistellaan -
juhlissamme päädymme taas kunnon kuohuvaan.

Ravintolamaailma saa värin etnisistä,
makuja ja tuoksuja kun on nyt vaikka mistä -
kilpailua erilaisen menun ystävistä.

Kulttuuriin on tullut uutta kansainvälisyyttä:
tutut ruoat menettävät omaa näkyvyyttä -
herättääkö perinteinen tyytymättömyyttä?

Kaikki eivät aina pidä nykyelämästä:
erimielisyyttä on nyt siitä taikka tästä -
tyytymättömyyttä vaikka vallankäyttäjästä.

Kansalaisten aktivismi tuottaa kokoukset;
yleistyneet miellä ovat mielenosoitukset -
esitetään monenlaiset omat vaatimukset.

 

KANSAINVÄLISYYS

Maailma on muuttunut nyt aivan mahtavasti;
uudistukset ulottuvat aina meille asti -
kehityksen kelkassa on nähty joka rasti.

Nuori vielä Suomi on nyt satavuotiaana;
sodan jälkeen naapurista irronneena maana -
kuitenkaan ei meitä voida pitää tulokkaana.

Rajoittaako EU tänään itsenäisyyttämme?
- valuuttana euro määrää koko elämämme;
yhdessä kai paremmin me siitä selviämme.

Itsenäisyys merkitä voi vastavuoroisuutta:
yksin emme koskaan ole, ilman naapuruutta -
kuitenkaan ei EU estä riippumattomuutta.

EU-liitos paljon uutta meillekin jo toi:
vapaakauppamarkkinoita uusia se loi;
neuvostossa vaikuttaa myös suomalainen voi.

Suomella on vielä paljon muille annettavaa:
turhaan emme Brysselissä yhtä mittaa ravaa -
meille mahdollisuuksia uusia se avaa.

Vaikka Suomi onkin aina osa Pohjolaa,
kaikkea me naapurien kanssa emme jaa:
Natoon emme kuulu mutta euro olla saa.

Pohjoismaista yhteistyötä on nyt armeijalla;
puolustusta vahvistetaan laitehankinnalla -
Nato-kortti pidetään vain tarkkaan pöydän alla.

Arktisessa neuvostossa Suomi aktivoituu,
puheenjohtajuus kun meiltä tänä vuonna hoituu -
ympäristön hyväksi se myöhemmin kai koituu.

Politiikan myllerrystä seurata nyt saa:
ulkomainen päätös usein meihin vaikuttaa -
hajaannusta Euroopassa moni haluaa.

Maailmalla kehitys ei ole lupaavaa,
rasistista sortoa kun moni paeta saa -
köyhyys sekä nälänhätä voivat ahdistaa.

Suomi toivoo rauhantilaa koko maailmalle,
aselevon alkamista aivan kaikkialle -
paluumahdollisuuttakin maahanmuuttajalle.

Vaikka Lähi-idässä on hyvin kovat ajat,
jotkut silti sulkisivat oman maamme rajat -
enemmistö hiljentäisi nämä valittajat.

Suomella on velvollisuus auttaa muita maita,
kaikki kun nyt eivät ole yhtä onnekkaita -
yhteistyössä kannata ei olla turhan saita.

Pakolaisten turvapaikka täällä tykönämme:
muiden maiden kärsimystä poistaa yritämme;
unohdamme viholliset luona ystävämme.

Maailmalla sodittu on jossain jatkuvasti:
pakolaisten joukko virtaa tänne meille asti -
Välimereen uppoa jos ei jo laivan lasti.

Jalansijan vankan on jo saanut feminismi;
yleistynyt viimeksi on turha populismi -
Suomellekin tuottanut on tuskaa terrorismi.

Pelkoa ja tuhoa nyt tuottaa terroristi:
asialla yleensä on ollut islamisti;
Suomessakin majailla voi joku anarkisti.

Terrorismi Suomeenkin on alkanut jo rantautua,
ikäviä uutisia Turusta näin kantautua -
pelolle ei kuitenkaan nyt meidän pidä antautua.

Odottaako turvapaikka täällä hakijaa?
- pieni osa pyrkijöistä sellaisen vain saa;
kaikkia ei muita voida heti karkottaa.

Ilman turvapaikkaa monet maahanmuuttajista:
heitä löytyy paljon vastaanottokeskuksista -
kiirehtiä pitäisi vain palauttamista.

Mielipiteet jyrkät tämä kiista herättää:
rasisti tai "suvakki" ei siinä yksin jää -
näkemykset häiritsevät arkielämää.

Tulevaisuus terroria jatkuvaa ei kestä:
Afrikka ja Lähi-itä eivät sitä estä -
Eurooppakaan käsiä ei kokonaan voi pestä.

Onko Suomi enää kaikkein turvallisin maa?
- kysymykseen erilaisen vastauksen saa;
ulkomaiden uhkaa emme voi nyt unohtaa.

 

2017

Hallitus nyt koettaa saada soten paremmaksi -
sosiaali/terveysalan uudistettavaksi;
vastustajat tekevät vain hankkeen hankalaksi.

Erimielisyys kun piinaa maamme hallitusta,
sinisiä, keskustaa ja samoin kokoomusta,
vaikea on sopuun päästä sote-ratkaisusta.

Sote-vääntö jatkuvan nyt tuntuu ikuisuuteen,
ongelmaan kun törmätään vain siinä aina uuteen -
uskotaanko enää edes toteutettavuuteen?

Pormestari Vapaavuori vähän profiloituu:
suurempien kaupunkien hyväksi se koituu?
- aloitetta moni pieni paikkakunta noituu.

Kuntavaalit paikallisen politiikan sana:
kokoomus nyt puolueista jatkaa suurimpana -
vihreitä taas voidaan pitää vaalivoittajana.

Timo Soini Vennamoa nyt jo muistuttaa -
kahtia perussuomalaiset juuri hajoaa;
Sipiläkin hallitusta yhä johtaa saa.

Sipilällä ote säilyy hyvin keskustassa;
Orvolla on kokoomuksen ohjat hallinnassa -
Antti Rinne demareiden johtoasemassa.

Halla-aho puolueensa tahtoi hajottaa -
Sampo Terho uuden ryhmän johtoonsa kai saa;
Li Andersson pisteitä ei oikeistolle jaa.

Anna-Maja Henriksson on ruotsin kielen puolta -
Sari Essayahilla on kristillistä huolta;
Touko Aalto vihreitä nyt johtaa vaikka suolta.

Taloudessa havaittu on vähän elpymistä,
vaikka onkin peräännytty säästöpäätöksistä -
yhtä mieltä lienevät jo monet päättäjistä.

Neljään osaan aiotaan näin VR hajottaa:
kilpailua raiteille kun tämä tarjoaa,
kaikki eivät ajatusta sellaisenaan jaa.

Hyvin meitä palvellut on tähän asti taksi;
säännöksiä muutetaan nyt paljon vapaammaksi:
entistäkin useampi kelpaa ajajaksi.

Tampereella liikenteen nyt sekaisin jo saa:
raitiotietä alettu on sinne rakentaa -
pari vuotta odotellaan uutta ratikkaa.

Suomikin jo terrorista osuutensa saa:
puukkomies kun kymmnentä näin ehti haavoittaa,
mekään emme torjua voi uhkaa vakavaa.

Ilmastomme sopimusta Suomi kannattaa;
haittaa tuottaa USA kun siitä eroaa -
sille muka tärkeä on nyt vain oma maa.

Suomi tahtoo vastustaa myös EU:n hajaannusta:
riita koskee pakolaisten hätäsijoitusta;
eri mieltä ollaan täällä Brexit-ratkaisusta.

Venäjän ja Naton pitää kilpaa varustella;
pakotteilla EU koettaa kriisin parannella -
meidän täytyy suhteitamme tarkkaan pohdiskella.

Rasismilla kannattajakunta on nyt sitkeä -
vihapuheet, kiusaaminen pois vain täytyy kitkeä,
ettei enää niiden vuoksi tarvitsisi itkeä,

Moni tahtoo luopua jo kellon siirtelystä,
joka koskee kesä/talviaikakysymystä -
asiasta monta on nyt eri käsitystä.

Luonnon päivä ensi kertaa lipun salkoon saa;
päivä sinivalkoinen vie vaatteen valintaa -
viikonloppu yhdessä myös nostaa tunnelmaa.

Sinivalkoliputus näin näyttää juhlavalta;
valoteokset loistavat nyt meille kaikkialta -
valaistuna vaikuttaa myös Saana hienommalta.

Kyllä luonto tikanpojan aina puuhun ajaa;
moraali ei vaadi enää käyttäytymisrajaa -
avoliitto ainoastaan vihkimistä vajaa.

Sateenkaariväki saakin paljon julkisuutta,
kaikki kun on useimmille vielä aika uutta -
Tom of Finland ei nyt enää ole laittomuutta.

Sukupuolineutraaliksi avioliitto muuttuu:
siitä osa papistosta varmastikin suuttuu -
maistraatissa tuskin kukaan siihen enää juuttuu.

 

TAPAHTUMAT

Tänä vuonna juhlia me suomalaiset saamme
itsenäistä taivallusta oman isänmaamme -
koko vuoden tapahtumat tuomme tarinaamme.

Monta juhlaa arvokasta saamme järjestää:
muistelemme vuosisataa taakse väistyvää -
taipaleella saavutettu yksi määränpää.

Tänä vuonna tunnelmassa isänmaallisessa
sataa vuotta juhlimme nyt rauhan vallitessa;
kokemusta karttunut on ajan kuluessa.

Juhlavuonna rakennetaan monta tilaisuutta,
joissa saamme esitellä vanhaa sekä uutta,
kulunutta vuosisataa ja sen vaiheikkuutta.

Tapahtumat tihenevät vuoden edetessä -
juhlintamme kiihtyy yhä kauden kestäessä,
itsenäisyyspäivä kun on kuussa viimeisessä.

"Yhdessä" on juhlavuoden teema suomalainen;
tilaisuus kuin tilaisuus on täysin kotimainen -
tätä varten suunniteltu, uuden uutukainen.

Itsenäisyyspäivästä nyt suuren juhlan luomme:
sadan vuoden historian silloin esiin tuomme -
tulevaisuudellekin me ajatukset suomme.

Oulu valtakunnallisen juhlan järjestää;
koko Suomi osuuttansa seuraamaan näin jää -
kaikkialla juhlinta on hyvin näkyvää.

Peruskorjatuksi saatiin eduskuntatalo:
siellä kansanedustajan työ nyt jatkuu jalo -
syyskuussa jo syttyi juhlaistunnonkin valo.

Satavuotisjuhlavieraat kukin vuorollaan:
täällä kuninkaallisetkin joka pohjoismaan -
Putin tuli Savonlinnaan omaan oopperaan.

Helsingissä Hietaniemi on se hautausmaa,
jossa aina presidentti leposijan saa -
aika Mauno Koivistolla oli nukahtaa.

Ilmailumme museokin vuotta juhlistaa:
lentonäytös tavoitti jo monta katsojaa;
satavuotisbaletti on Kalevalanmaa.

Iskelmäkin Finlandia-palkintoja saa:
Tapsan Tahdit tähdittävät silloin Nokiaa -
tänä vuonna Markku Aron uraa korostaa.

Torikka saa tänä vuonna laulaa oopperaa:
Ilmajoki Mannerheimin vuotta juhlistaa -
Sillanpääkin esityksen Hämeenkyröön saa.

Vuosisadan kulttuuria Turun Logomosta:
palkintoja taide- sekä viihdetuotannosta -
Sibelius vain nauttia saa kestosuosiosta.

Finlandia-näyttelykin juhlan kunniaksi:
kehys tekee postimerkit aina hienommaksi -
keräilijät vaelsivat sinne katsojaksi.

Juhlavuoden MM-kisat Lahden maisemissa:
Niskaselle saavutusta kultamitalissa -
kaatuminen suomalaisten riesa kontaktissa.

Koripallon EM-kisat saivat katsojansa;
alkulohkoon Suomi löysi hyvin taktiikkansa -
Markkanenkin korinteon näytti osaavansa.

Jääkiekossa Tappara taas käytti tilaisuuden:
seitsemännentoista voitti Suomen mestaruuden -
juhlavuonna sulan hattuun otti yhden uuden.

Tampere nyt palloilussa näytti paremmuuden:
pesäpallo naisille toi saavutuksen uuden,
salibandy miesten sekä naisten mestaruuden.

HJK taas juhli jalkapallomestaruutta -
Vimpelin ei pesäpallovoitto ole uutta;
sinivalkoväreissä on aina kotoisuutta.

Ensi vuonna järjestetään vaali presidentin:
Niinistö kun haluaisi välttää turhan tentin,
puolueet vain tarjoavat oman opponentin.

Haavistolla kuuden vuoden takaa kokemusta -
Vanhanen ja Haatainenko tuovat parannusta,
Kyllönen ja Huhtasaari uutta ajatusta?

Jenni Haukio ensi vuonna esikoisen saa -
presidentti Niinistö näin lasta odottaa;
tapahtumaa innokkaasti seuraa koko maa.

 

MENNEISYYS

Itsenäisyysvuosisata on jo jäänyt taa:
menneisyyttä muistella näin Suomi tänään saa,
valtavasti edistynyt onkin tämä maa.

Kallis hinta maksettu on itsenäisyydestä;
mikään ei nyt silti siitä nauttimasta estä,
rauha kun ei välttämättä ikuisesti kestä.

Vuosisadan ajanjakso takanamme loistaa,
turhat pelot tulevasta tehokkaasti poistaa -
historian virheitä ei kannata nyt toistaa.

Olemmeko omaksuneet kaikki opetukset,
vuosisadan varrella vain tutut tuntemukset,
ennen kuin me unohdamme nämä muistelukset?

Paluuta ei enää ole "vanhaan hyvään aikaan";
kuinka paljon kehitystä sata vuotta saikaan -
meidät kaikki johdattaa se tulevaisuustaikaan.

Kaikki muuttuu - entiselleen mikään ei nyt jää;
välillä voi häiritäkin tämä elämää,
moni tuttu asia kun täysin häviää.

Mikään ei nyt todellakaan ole entisellään:
muistoja ei sadan vuoden takaa ole kellään -
maailmamme muuttumista tässä ihmetellään.

Sata vuotta kehittynyt on jo suomalaisuus:
maastamme on muodostunut ehjä kokonaisuus -
edessämme valoisa nyt siintää tulevaisuus.

Eteenpäin kun Suomi jatkaa yhä taivallusta,
vaikka onkin menneisyys näin ollut väliin musta,
kansallista estää sen ei pidä juhlistusta.

Tämän jälkeen alkaakin jo vuosisata toinen -
ensimmäinen oli meillä melko vaivalloinen;
kehityksen kulku varmaan on taas aikamoinen.

Maailma kun muuttuu, siinä mentävä on mukaan;
tulevaa ei ennustamaan tarkkaan pysty kukaan -
kehityksen vauhtia ei ennen arvattukaan.

Monenlaista uhkaa on nyt päällä maailmassa -
menneestäkään apua ei löydy valinnassa,
mikä voisi paras suunta olla tulevassa.

 

TULEVAISUUS

Jaamme huolen ilmastosta nyt jo muuttuvasta -
pakolaiset eroon eivät pääse ongelmasta;
uutisia vain huonoja on Pohjois-Koreasta.

Globaalisuus valtaa joka asiassa alaa:
vaikka meille entinen ei koskaan enää palaa,
uskoamme tulevaan se kuitenkaan ei salaa.

Kukaan ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo;
jokainen maa itse oman kohtalonsa luo -
rajat sille silti aina muu maailma suo.

Tuntematon tulevaisuus on nyt edessämme;
emme tiedä miten jatkuu tästä elämämme -
nykyhetken vasta joskus täysin ymmärrämme.

Muutokset kun toteutuvat kiihtyvämpää tahtia,
koko ajan todistamme edistyksen mahtia;
vauhdissa on pysyttävä - sitä pitää vahtia.

Vaikka emme tahtoisikaan jatkuvasti muuttua,
paikallemme kannata ei meidän silti juuttua.
jotakin kun meiltäkin voi aina joskus puuttua.

Elämämme pysyä saa meidän käsissämme -
omin voimin maailmaa kun täällä kehitämme,
parhaiten näin voimme tietää oikein tekevämme.

Kokeneena Suomi katsoo kohti tulevaa:
pitkällekin suunnitelmat tänään tehdä saa -
menneisyyden painolasti meiltä katoaa,

Kaksikymmenluvulle nyt tähdätä jo saa:
sinne asti suunnitelmat voimme ulottaa -
rakentaa me yritämme uutta maailmaa.

Lähteä me voimme kohti uutta vuosisataa:
saamme jatkaa eteenpäin nyt tuttua jo rataa,
odotukset korkealle menneisyys kun lataa.

Tulevaisuus ihmisiä aina puhuttaa:
toiveita ja haaveita se vastaanottaa saa -
millaisia unelmia tavoittelee maa?

Samaan malliin elämäämme täällä jatkaa saamme;
tulevatkin kokemukset edelleen me jaamme
yhteisissä vaiheissa nyt oman isänmaamme.