KAUKASIA  (toukokuu)

Kiovan kautta Kaukasiaan:
Ukrainassa uskalsimme
kokeilla koneenvaihtoa -
päivä päättyi Jerevaniin.

Asetuimme Armeniaan,
hotelli Tulipin hoiviin
Aznavourin aukiolle,
keskustaan kehittyneeseen.

Kiintoisa kävelykierros:
ohitimme oopperankin;
kaskadia katsottava -
puuttui vain vesiputous.

Avaralla aukiolla
verrattomat vesisuihkut
valtoimenaan valaistuina,
säestettyinä säväyttivät.

Aragatsin alueella
luonnolliset lumihanget -
kolmentuhannen korkeus
metriä merenpinnasta.

Aakkospuiston askelmilla
kiinnostava kirjaimisto:
emme ollenkaan oppineet
armenian alkeitakaan.

Teiden kunto kurjanlainen:
routa päässyt rokottamaan -
tiessä paljon paikattavaa,
vaurioita varottava.

Ylös alas yhtä mittaa,
serpentiiniin seuraavaankin -
rinteitä reunoilla riitti,
lavealti laaksojakin.

Ararat ajatuksissa,
taustalla rajan takana:
lumoava lumihuippu,
korkealle kohoava.

Armenian alueelta
tunnus tuomittu Turkille -
vihollinen vuoren vienyt
kansanmurhaa kaihtamatta.

Äiti Armenia antoi
näyttävimmät näköalat -
Araratkin arvokkaana
aina edessä esillä.

Teimme retken Geghardiinkin
perintökohteen perässä;
Garnissa temppeli tehty
ajanlaskumme alussa.

Emokirkko Etshmiadzin
ensin esiin etsittävä -
sitten nousu Noravankiin,
lisäpiste listallemme.

Hauskan pienen hautausmaankin
laakson pohjalta poimimme;
vielä viininmaistajaisiin
Arenissa asetuimme.

Kilvan kirkkoja kiersimme,
lukuisia luostareita;
Sevanjärven seutuvilla
hieno maisema hiveli.

Sanahinin saavutimme
matkalla maiden rajalle -
Haghpat vielä viimeinenkin
Unescolle uskotuista.

Georgiaan kun kerkisimme,
piankin pääsimme Tbilisiin;
majoituimme Marriottiin,
Courtyardiin kotiuduimme.

Pyhän Yrjön pylvästäkin
ikkunasta ihailimme -
aukiolla autoruuhkat
vilistivät vierestämme.

Kiertelimme kirkkojakin,
vanhankaupungin katuja,
korkeimmalta kohdalta kun
äiti Georgian keksimme.

Rauhansilta rakennettu
mukavasti muotoiltuna -
joen yli johdattelee
kohti Mtkvarin vastarantaa.

Mtskhetaan saavuimme sateessa,
tuulenpuuskissa tulimme:
luostarista luontevasti
katedraalia katsomaan.

Ulotuimme Uplistsikheen,
luokse luola-asumusten,
aina antiikin ajoilta -
kallioille kavuttava.

Gorissa Stalinin koti
museoksi muutettuna;
Karelissa kaupungilla
käväisimme kääntymässä.

Kun me kuljimme Gudauriin,
melkein huipulle menimme -
kauemmaksi Carpe Diemiin
ylsimme yhdeksi yöksi.

Mahtavat vuorimaisemat
vierailijaa viihdyttivät;
lehmä- ja lammaslaumoja
matkan varrella varottiin.

Alppikylän aamusumu
hälveni häiritsemästä
lumihuippuja lukuisia -
katseet kohti Kazbegia.

Alas vuorilta ajoimme
aina lentoasemalle:
Bakuun laukut pakkasimme,
aioimme Azerbaidzaniin.

Baku näytti parhaat puolet,
Azerbaidzan ansionsa:
valloittava yövalaistus -
nyt ei sähköä säästetä.

Seisahduimme Central Parkiin,
majapaikkaamme Bakussa:
sielläkin hulppea huone -
tilasta ei tiukkaa tehnyt.

Ajelimme Absheroniin
tulen voimaan tutustumaan;
temppeli tulelle tehty,
paikalla "palava vuori".

Kulttuurikeskuskin kuului
opastettuun ohjelmaamme:
Alijevin ansioita
museoilla muistettuna.

Öljy, kaasu kaikkialla
vaurautta valtiolle,
tuloa kansalle tuottaa,
energiaa ehtymättä.

Modernimmat monumentit,
radikaalit rakennukset,
vanhan varjoonsa jättävät,
entisen syrjään sysäävät.

Lipputanko, liekkitornit
taivaita tavoittelevat -
kaareva muoto kaunistaa
kaupunkikuvaa kunnolla?

Koko matkan Gobustaniin
meren rannalla menimme -
esihistoriaa esillä:
kaiverrukset kallioissa.

Shirvanshahin sisätilat
palatsissa parhaimmillaan;
Neitsyttorni neuvokkaasti:
kiipeilystä kieltäydyimme.

Vielä illan viiletessä
Bulvarille pujahdimme
rantapuiston puutarhoja,
Kaspianmerta katsomaan.

Puolen tunnin purjehduksen,
risteilyn riittävän pitkän,
laiva kaupunginlahdella
suoritti sataman suulla.

Asukkaita aika paljon:
pari miljoonaa Bakussa;
kieli tuttu Turkissakin,
suoraan läheistä sukua.

Armenia, Azerbaidzan
kiistelevät kiivaastikin
alueista alituiseen -
sopua ei sotaan saada.

Kaukasuksen kolme kansaa
meille tulivat tutuiksi -
aina arvonsa tuntevat,
kukoistavat kulttuureissaan.

Kahden maanosan kansoja:
Eurooppaan ne etsiytyvät -
yhä enemmän esillä;
Aasia taka-alalla.

Kolme maata kolusimme,
aika monta aluetta,
nähtävyydet näytettyinä -
kuusi kuului Unescolle.

Mainio matkatoimisto
toteutti toivomukset:
realistiset retkireitit,
kohdallaan myös kokonaisuus.

Opas oli mukanamme
joka maassa matkallamme -
kunnolliset kuljetukset
tilataksilla taattuna.

Internetin ihmemaahan
aina päivittäin pääsimme;
yllä yhteys pidettiin
ajan tasalla tarkasti.

Matkamuistot mukanamme:
vakuuttavat valokuvat
todentavat toimintamme,
kokoavat kokemukset.

Kotimatkan koittaessa
aamu aikainen herätti;
Kiovasta kivuttomasti
reitti tuttu, turvallinen.

Uusimmat kommentit

24.09 | 05:17

Aivan valtavan hienoa tekstiä! Niinkuin vain Kari osaa. Olen ennenkin saanut nauttia hänen matkakuvauksistaan. Ilmiömäinen taito

Jaa tämä sivu