PIRTEÄ PIRKANMAA, TARMOKAS TAMPERE

Pirkanmaa aukeaa ympärillämme -
yhteistä toimintaa terävöitämme.
Sisämaan keskus on kiistatta täällä,
kehitystavoite kaikessa päällä.

Pintansa Pirkanmaa varmasti pitää:
innovatiivinen koulutus itää.
Pirkanmaan imua monikin kiittää,
itsensä maakuntaan tahtoisi liittää.

Keskellä Suomea täällä kun herää,
Pirkanmaan piirissä voimia kerää.
Kauas ei tarvitse mihinkään mennä:
Helsinkiin täältä ei monikaan lennä.

Suoralle lennolle täältä voi päästä -
siinä ei kuitenkaan paljoa säästä.
Satamakaupunkiin vähän on matkaa:
sieltä voi helposti muualle jatkaa.

Maakuntakasviksi otimme tuomen,
vaikka se kasvaakin ympäri Suomen.
Valkeat kukkansa kun se vain avaa,
tuoksu on helposti tunnistettavaa.

Toutain on Pirkanmaan maakuntakala;
monelle lienee se oudompi pala.
Kokemäenjoesta sitä voi löytää -
harvoin se koristaa päivällispöytää.

Pihalla seuraamme nyt västäräkkiä:
karkuun se pyrähtää hyvinkin äkkiä.
Jos sitä koetamme lähestyä vähän,
maakuntalintumme suostu ei tähän.

Valkohäntäpeura Amerikasta
kun kolmekymmentäluvulla vasta
rupesi elämään kartanon mailla,
olla ei maakuntaeläintä vailla.

Maakuntalaulumme on Kangasalta:
pikkuinen lintuhan korkeammalta
siinä vain katselee kauaksi eteen,
maakuntajärveemme Längelmäveteen.

Lempäälän, Pirkkalan, Oriveden rajaa
alas nyt pidä ei yrittää ajaa.
Halua liitokseen turha on kysyä:
naapurikuntina tahtovat pysyä.

Tampere maakunnan keskeltä jakaa:
etelää Valkeakoski ja Akaa,
lännessä Parkanoon Ikaalisista,
Mänttään ja Virroille pohjoisemmista.

Unohtaa sovi nyt ei Sastamalaa;
liitokset lisänneet ovat sen alaa.
Kaupungit kasvavat maalaiskunnista -
aina ei karttaakaan tutuksi tunnista.

Tampere laajenee reunoille päin -
lähiöt kasvavat edelleen näin.
Raja kun Nokian, Ylöjärven erottaa,
naapurikaupunki väkeä verottaa.

Tampereen asema vahvana kestää:
mikään ei jatkossa sitä voi estää.
Vuosien varrella kaupunki muuttuu -
uuttakin tehdään, jos jotakin puuttuu.

Ratikka meidät kun Hervantaan vie,
reitti on selvä ja suora on tie.
Tunneli muuttaa nyt Tampellan rantaa -
pohdinnan aihetta kaikille antaa.

Aseman seutu kun edelleen ehostuu,
alueen käyttökin varmasti tehostuu.
Ja Keskusareenan suunnitelmissa
rautatie sillä on katettavissa.

Pyynikin harjulta järvet voi näyttää;
liikenneruuhka vain kannaksen täyttää.
Siinä on kapea kaistale maata -
laajeta siitä se koskaan ei saata.

Kun Hämeenkatua kävellä saamme,
autojen kanssa me väylämme jaamme.
Kävelykeskusta olisi uutta -
onko se sittenkään tulevaisuutta?

Patsaat kun sillalla jaksavat seistä,
jotakin kertoo se varmasti meistä.
Kuohuva koskemme kaupungin jakaa,
kansallismaiseman kaikille takaa.

Kosken jo ylittää yhdeksän siltaa -
kulkea voi vaikka viettämään iltaa.
Töihin on aamulla kävellä kätevä,
pyörällä kulkea päivällä pätevä.

Korkeuserolla koski ei loista -
metrejä kuitenkin yhdeksäntoista.
Meille se hyvinkin sähköä tuottaa;
siihen me voimme nyt varmasti luottaa.

Nyssehän tulee ja kyytiinsä poimii -
kaupunkiliikenne kyllä nyt toimii.
Kaupungin keskellä tori on laaja,
autojen määrä vain turhankin taaja.

Lappi ja Petsamo lähellä meitä:
tarvitse kulkea ei pohjoisen teitä.
Käväistä silti voi Siperiassa
Amurin jokea katselemassa.

Mustaa on makkara - maku on hyvä,
paikallisruoalla aromi syvä.
Rievähän leipää on tamperelaista -
kun sitä löydät, niin haukkaa ja maista.

Korkeinta tornia esittelemme -
siitähän milloinkaan luopuisi emme.
Elämyspuistoa neulamme vartioi;
joskus myös poliisi paikalla partioi.

Vierailla kannattaa Tampere-talossa:
nähdä saa maailmaa uudessa valossa.
Konsertit, näyttelyt, muut tilaisuudet
keräävät paikalle myös lahjakkuudet.

Teatterikilpailu tasoa nostaa:
suurempi yleisö lippunsa ostaa.
Kesällä Pyynikin katsomo pyörii -
näytelmän esitys luonnossa hyörii.

Vapriikki, Rupriikki, muumit ja muut
täyttävät kulttuurinnälkäisten suut.
Poliisikoulutus täällä vain annetaan -
Poliisimuseoon menneisyys kannetaan.

Lenin ei muualla museoon sovi;
täältäpä löytyykin sellainen ovi.
Jääkiekkomuseo Suomessa ainoa -
perinteet antavat sillekin painoa.

Jääkiekkokaupunki parasta luokkaa -
nykyisyys mennyttä uudeksi muokkaa.
Ilves ja Tappara vastuuta kantavat,
Tampereen panoksen liigassa antavat.

Korkeakouluja monta on meillä:
hyvä on liikkua tiedonhaun teillä.
Metsona kirjasto tunnetaan hyvin -
sieltäkö löytyisi viisaus syvin?

Pispalan portaita nousta jos jaksaa,
upea näkymä vaivankin maksaa.
Paljon on tehtaita, monia puistoja,
joille voi rakentaa omia muistoja.

 

KAAKINMAA

Kaakinmaan kasvatti kotia kiittää:
hyviä puolia seudulla riittää.

Kaupunginosaamme kehua sietää -
sopiva sijainti tulekin tietää.

Keskustaan kävellen pääsemme aina;
minuuttien matka ei jaloissa paina.

Monikaan palvelu täältä ei puutu,
eikä kai tilanne muuksikaan muutu.

Pyynikin rinne jo viereltä alkaa -
huipulle nostaa saa reippaasti jalkaa.

Satamakadulla nousemme mäkeä;
väylällä välillä väistämme väkeä.

Koulujen keskeltä kotiimme kuljemme -
liikenteen melulta ikkunat suljemme.

Kulttuuritarjonnan teatteri takaa:
näytelmänautinnot naapuri jakaa.

Kirkkokin kohoaa katumme päässä,
ylväänä kohoaa säässä kuin säässä.

Läheltä löydämme paljonkin puistoja,
joihin me liitämme monia muistoja.

Urheilukentillä kelvannee liikkua;
lapsoset jaksavat keinuissa kiikkua.

Vieläkö muistamme maltaiden tuoksun?
- jäljelle jättivät Pyynikki-juoksun.

Vieraille voisin nyt viestiä viedä:
parempaa paikkaa en minä vain tiedä.

Tamperelaisina tahdomme jatkaa,
edetä elämän mutkaista matkaa.

 

KOULUKATU

Koulukatu halki koko Kaakinmaan kun kulkee,
Pyhäjärvi etelässä toisen pään vain sulkee.

Kirkkopuiston lähtökohta Aleksanterista;
bulevardi vehreyttä kerää lehmuksista.

Kortelahdenkatuna se ennen tunnettiin -
katu jatkui pohjoissuuntaan aina Amuriin.

Yhteiskoulun lukiossa innostusta aitoa:
opiskella siellä saa nyt myös ilmaisutaitoa.

Yhteislyseossa lastentarhanopettajat
koulutuksen saivat, mutta nyt on eri ajat.

Satamakadulla on nyt valoristeys:
näin ohjataan kulkijoiden kadunylitys.

Svenska samskolan kun käyttää toista kotimaista,
ruotsin kieli kadulla ei ole satunnaista.

Aikanaan kun päättyi jo myös Suomen Trikoon matka,
sosiaalivirasto ei teollisuutta jatka.

Asuinkerrostalo Koulukatu 16:
vanhimpana kadulla se turhaan ei nyt loista.

Pyynikiltä monenlaista juomaa Panimosta -
niitäkään ei kukaan enää janoisena osta.

Talouskoulu opettikin kotiteollisuutta;
myöhemmin on ohjelmaan jo tullut paljon uutta.

Koulukatu ensimmäinen Suomen tekojää -
kesällä sai tennikselle kentän järjestää.

Sairauksien hoito kulkutautisairaalassa:
monenlaista vaivaa siellä käytiin potemassa.

Minigolf on edelleenkin Koulukadun päässä -
peli sujuu maisemassa aina tyylikkäässä.

Koulukadun varrella näin puolet elämästä
viettänyt kun olen, niin en kärsi ikävästä.

Edelleenkin minä asun melkein naapurissa,
viihtynyt kun hyvin olen näissä maisemissa.